Kun vanhempi ottaa huikkaa

Miltä humalainen vanhempi näyttää lapsen silmissä? Pelottavalta, horjuvalta, kova ääniseltä, arvaamattomalta, sössöttävästä puheesta ei saa selvää ja hengityskin haisee. Lapsi, joka ei tiedä, mistä vanhemman käytös tuntuu, on ymmällään. Lapsi, joka tietää, että vanhempi on ottanut alkoholia, on ymmällään. Miksi kukaan juo tommoista litkua ja mikä siinä on niin hauskaa?

”Vanhemman tulisi miettiä, miltä lapsesta tuntuu nähdä vanhempansa humalassa.”

MLL, 27.7.2020.

Lainattu lause kuulostaa helpolta, jokainen tiedostaa minkälainen on pienessä tai suuremmassakin humalatilassa, mutta lapsen tai nuoren rooliin asettuminen ja hänen silmin katsominen voi olla vaikeaa. Miltä tuntuu, kun joku sinulle normaalisti hymyilevä ja välittävä isokokoinen ihminen tulee omituisesti horjuen ja räkättäen kohti, haisten viinalle. Tai jos selkeät rajat asettanut, ruoan pöytään ajallaan huolehtiva vanhempi yhtäkkiä unohtaakin pyytää syömään ja naukkailee viiniä sohvalla.

Lapsi tai nuori ei ymmärrä aikuisen alkoholin käyttöä tai sen vaikutusta käyttäytymiseen vaan oppii sen ajan myötä lähipiiriltään. Ympärillä olevat ihmiset antavat aina esimerkin. Minkä verran alkoholia käytetään, miten siihen suhtaudutaan ja käytetäänkö alkoholia yhteisellä vapaa-ajalla tai juhlapyhinä, ovat kysymyksiä, joita kannattaa miettiä omassa elämässään ja erityisesti vanhemman roolissa. Lasi viiniä tai saunakalja tuskin muuttavat kenenkään käytöstä, mutta kopan tai viinipullon tyhjetessä voi tuntea oman käytöksensä muuttuvan. Sen miettiminen, miltä kännääminen näyttää lapsen silmin katsottuna voi avata omaa ymmärrystä lapsen tunteista. Jos luulee, ettei oma juominen vaikuta kuin itseensä, kannattaa miettiä uudelleen toimintakyvyn heikkenemistä, reaktioiden hitautta tai aggressiivisuutta, mitään saamattomia krapulapäiviä, riitoja puolison kanssa tai älytöntä meluamista.. Lapsen silmin, se on yleensä ainoastaan kummallista ja pelottavaa. Tällaisten tilanteiden jälkeen kannattaa aina avata keskustelu, pyytää anteeksi ja aidosti kysyä lapsen tai nuoren mielipidettä asiaan, miten hän asian koki?

Pöytä, Juhla, Astiat, Pullo, Lasi, Viini, Ruoka

Kun tällaista jatkuu pitkään, vaikuttaa se juopottelijan lisäksi muun muassa lapsen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen, kiintymyssuhteisiin, hoivaan ja vuorovaikutukseen. Lapsi tai nuori kokee usein pelkoa ja vihaa, ja pitkään jatkuneena voivat alkaa muuttamaan käytöstään vanhemman humaltumisen aikana; huolestuvat toisen toiminnasta, ottavat liikaa vastuuta liian aikaisin, myötäilevät, mielistelevät tai yrittävät piristää vanhemman aggressioiden pelossa tai käyttävät hyväksi vaikkapa tekemään asioita, mitä normaalisti eivät saisi. Kännisen vanhemman mielialojen vaihtelut vaikuttavat lapsen omien tunteiden opetteluun ja niiden näyttämiseen ja luovat turvattomuuden tuntua. Tällaiset ongelmat lapsella tai nuorella voivat näyttäytyä myös fyysisinä kipuina ja ne on tärkeä voida käydä läpi ja purkaa luotettavan aikuisen kanssa.

Alkoholiongelmat ovat suomalaisilla yleisiä ja joka viides nuori kokee vanhempiensa alkoholin käytön haittaavan elämäänsä. Oman lapsen tunteet saa selville vain keskustelemalla. Jos tuntuu ongelmia päihteiden käytön suhteen on, on muistettava, että apua on tarjolla! Jo pienestäkin huolesta on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen ja miettiä ratkaisua, ennenkuin tilanne kehkeytyy vakavaksi.

Lähteet:

https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/vanhempi-juo-liikaa/

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemman-hyvinvointi/vanhempi-ja-paihteidenkaytto/

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/paihdetyo-neuvolassa/vanhempien-alkoholin-riskikaytto

Jätä kommentti

Vastaa