Viime vuosina monimuotoisuutta, ammattitiedon jakamista ja eri tahojen yhteistyötä on korostettu eri aloilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Moniammatillisuus lastensuojelun piirissä on laissa määriteltyä ja sen tarkoitus on antaa sosiaalityöntekijöille mahdollisuus saada kaikki tarvittava tieto käyttöönsä, oman alansa ammattilaisilta, ja turvata tuki myös vaativissa asiakastilanteissa. Tähän konsultoivaan, ei päätösvaltaiseen, asiantuntijaryhmään voidaan koota muun muassa psykiatrian-, oikeuden-, lastensuojelun-, päihdehuollon- ja päivähoidon edustajia. Erityisesti lastensuojelutyössä tämä on tärkeää, kun pohditaan laaja-alaisia kysymyksiä kuten huostaanottoja, seksuaalista hyväksikäyttöä tai vaikkapa edunvalvontaa. Niissä tarvittavissa eettisissä kysymyksissä on oikeutettua saada käyttöönsä tuki- ja avunanto verkosto, jonka avulla voidaan yhdessä pohtia asiakastilannetta kaikista näkökulmista.
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehdessä, Januksessa, julkaistu artikkeli Moniammatillinen palvelutarvearviointi muutoksessa ja muuttuvassa ympäristössä: lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisten näkemyksiä (2020) on lueteltu haasteita moniammatillisuuden käytännön toteutuksessa ja erityisesti tiedonvaihdossa. Tutkimuksessa on seurattu vuoden ajan lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointiin liittyvää moniammatillista toimintaa ja analysoitu siinä tapahtuneita muutoksia ja puutteita. Teoriassa moniammatillisen tukiverkoston tulisi toimia hyvin ja tarjota pelkästään positiivisia lisäyksiä työhön. Käytännön toteutuksessa tutkimuksen mukaan haasteet ovatkin pieniä, lähes henkilökohtaisia ongelmia, kuten oman mielipiteen julkituonti kokoustilanteissa, johtajuus, ennakkoasenteet ja tiedon jakaminen sekä oman työn organisointi.
Tutkimuksessa seurattujen lastensuojelun asiantuntijaryhmien toiminta oli pirstaleista, ja vaikka ryhmän toiminta parani vuoden aikana, on pelottavaa ajatella tiedon välityksen kaatuvan koulutuksellisiin puutteisiin. Ryhmätyötaitojen ja oman tietämyksen esiintuonnin tulisi olla sujuvaa, jotta ryhmä ei jää vain byrokraattiseksi, välttämättömäksi toimenpiteeksi, vaan täyttää odotukset merkittävässä roolissaan. Voisi olla tarpeellista korostaa ryhmätyön merkitystä eri koulutusaloilla ja lisätä koulutusta yhteistyöstä eri toimialojen kanssa, jotta tulevaisuudessa saadaan toimivia avunantajia monimuotoisiin asiakastilanteisiin.
Lähteitä:
Lastensuojelulaki 14 §. Finlex:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P14
Moniammatillinen palvelutarvearviointi muutoksessa ja muuttuvassa ympäristössä: lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisten näkemyksiä, Janus, 2020 Vol 28 Nro 3. Journal.fi https://journal.fi/janus/article/view/80147/56226?acceptCookies=1
THL, 2019. Luettu 31.10.2020. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/hallinto/lastensuojelun-asiantuntija-apu-ja-asiantuntijaryhma#teht%C3%A4v%C3%A4%20ja%20rooli
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Ehdotuksesi yhteistyön lisäämisestä jo koulutuksen aikana, eri alojen kesken, kolahti minuun. Ihan ehdottomasti kyllä, yhteistyötä esimerkiksi sairaanhoitaja ja sosionomiopiskelojoiden kesken. Yhdistellä eri näkökulmia ja opetella näkemään ja kuulemaan toista ammattilaista ja hänen kantaansa.
Täydentävissä opinnoissani olen huomannut, että eri näkökulmat tulevat esille opintoihin liittyvissä keskusteluissa ja tehtävissä sekä niiden vertaisarvioinneissa. Vaikka itse olenkin pohjakoulutukseltani lähihoitaja, niin sosiaalialan opiskelu ja sillä kentällä työskenteleminen alkaa pian kuljettaaan ajatusta pois ns. kliinisestä ja terveydellisen hyvinvoinnin näkökulmasta ja terveydenhuollon keinoista. Vaikka niiden merkityksen tiedostaa, niin se saattaa jäädä “kiireessä” huomioimatta kun keskittyy omaan asiaansa.
Kannatan! Yhteistyötä toisten alojen opiskelijoiden kanssa; keskustelua, pohtimista ja näkökulmien jakamista, kohtaamista! Vähemmälle tässä kuitenkin voisi jäädä illan pimeinä tunteina Teamsin välityksellä sovitut ryhmätyön jaot tai raporttien kasaamiset…
Kiitos kommentistasi! On totta että juuri ryhmätyöt ovat erityisen tärkeitä tämän kannalta. Sosionomin työ on muutenkin niin laaja-alaista, että uusia näkökulmia ja asioiden katsomista eri vinkkeleistä pidän erityisen tärkeänä. Ihana kuulla että on muitakin samoilla linjoilla. Ehkä ensi kerralla ehdotammekin opettajalle siirtyvämme pienryhmissä koululuokista toiseen teamsin sijaan 🙂