Laurean Showcase blogiarkistosta löytyy blogikirjoituksia parin vuoden takaa nuorista, somesta ja haitallisista mediasisällöistä. Tuolloin etenkin Ukrainan sodan myötä ahdistavaa materiaalia levisi lasten ja nuorten tietoisuuteen. Blogikirjoituksissa pohdittiin myös nuorten sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuksia. (Huovinen 2022; Kinnunen 2022.) Nuoret viettivät sosiaalisen median parissa jo ennen korona-aikaa 15–20 tuntia viikossa ja se oli lisääntynyt entisestään. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 näyttöruutujen äärellä vietettiin aikaa jo lähes kuusi tuntia päivässä. Suurin ruutuaika oli 15–24-vuotiailla nuorilla. Lisäksi nuorten ruutuaika venyi myöhään yöhön. Kuluneen kevään aikana lasten ja nuorten pahoinvointi on jälleen noussut mediassa puheenaiheeksi. Usein näissä keskusteluissa pahoinvointiin yhdistetään lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttö ja sen myötä haitalliselle sisällölle ja kontakteille altistuminen.
Viimeisin kouluterveyskysely vahvistaa sen, että terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi kokevien lasten ja nuorten määrä on jatkanut kasvuaan. Sairaspoissaolojen määrä kouluissa oli kasvanut, nuorten kokema monipaikkakipu lisääntynyt eikä ahdistuneisuus ole helpottanut korona-ajan jälkeen. (THL 2023.) Myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ajallisesti samaan aikaan kun älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt. Sosiaalisen median runsaalla käytöllä on todettu olevan yhteys mielenterveyden ongelmiin (Mielenterveystalo 2024). Digitaalinen media vaikuttaa lasten ja nuorten kehittyviin aivoihin, mutta sitä miten paljon liiallinen digilaitteiden käyttö jättää pysyviä haittoja ei vielä tiedetä. Viitteitä kuitenkin on siitä, että liiallinen ruutuaika heikentää sosiaalisia taitoja ja muuttaa vuorovaikutusta. Mediassa keskustelua on käyty myös siitä, että itsehankittu keskittymisen vaikeus, ADT, on lisääntynyt huimasti etenkin nuorilla. (Kiviruusu & Aalto-Setälä 2023; Moisala 2023; Korte 2020.)
Mitä siis on tehtävissä? Pitääkö lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttö kieltää kokonaan tai asettaa tiukempia ikärajoja somen ja digilaitteiden käytölle?
Yhdysvalloissa tätä on yritetty Utahin osavaltiossa, mutta laki kaatui lopulta. Sen katsottiin olevan ristiriidassa perustuslakiin nähden ja rajoittavan yksilönvapautta. Euroopassa Ranskassa on pohdittu ikärajoja älypuhelimille ja sosiaalisen median käytölle. Kotimaan politiikassa keskusteluun on noussut etenkin TikTok ja siihen liitetyt turvallisuusuhat. Lisäksi somejäteille haluttaisiin tiukempaa sääntelyä ja vastuunottamista somen aiheuttamista haitoista. Kevään EU-vaaleissa eräs kansanedustaja kampanjoi somejättien ja tekoälyn sääntelyn lisäämisen puolesta, jotta voitaisiin vaikuttaa EU-tasolla nuorten liialliseen kännykkäriippuvuuteen. Kännyköiden käytön kieltämisestä kouluissa on myös käyty keskustelua ja aiheesta on tehty kansalaisaloitteita. Riittääkö enää mikään muu keino pysäyttämään kehitystä kuin kiellot ja lait?
Aikuisten ja huoltajien vastuuta peräänkuulutetaan nuorten ruutuajan rajaamisessa ja arjen rutiinien sujumisessa. Tehtävä voi välillä tuntua haasteelliselta etenkin, jos nuoren sosiaaliset suhteet ovat pääasiassa peleissä ja somessa. Keinoja ja työkaluja lasten ja nuorten digipelaamiseen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen pyritään löytämään Ehyt ry:n Pause-hankkeessa. Pause-hankkeessa kehitettävät työkalut on suunnattu yläkouluikäisten huoltajille ja koulujen henkilökunnalle. Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan koulujen ammattilaisten huoli nuorten digihaitoista oli selvästi suurempi kuin huoltajien. (Ehyt ry 2024.)
Pitäisikö lasten ja nuorten huoltajien havahtua tilanteeseen? Mitä huoltaja sitten voisi asialle tehdä? Huoltajien läsnäololla on suuri merkitys. Huoltajien tulisikin kiinnittää huomiota myös omaan ruutuaikaansa ja sosiaalisen median käyttöönsä. Voisiko ollakin niin, että huoltajienkin ruutuaikaa tulisi saada pienemmäksi ja lapsiaikaa isommaksi?
Apua ja tukea lasten ja nuorten ruutuajan rajaamiseen löytyy esimerkiksi täältä:
Mediakasvatusseura: Opas tasapainoiseen digiarkeen https://mediakasvatus.fi/materiaali/opas-tasapainoiseen-digiarkeen/
MLL: Hyvinvointia digiajassa https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/
Neuvokas perhe: arki ja vanhemmuus, ruutuaika https://neuvokasperhe.fi/arki-ja-vanhemmuus/ruutuaika/
Terveyskylä: lapsiperheen ruutuaika https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/lasten-painonhallinta/liikunta-ja-nukkuminen/lapsiperheen-ruutuaika
Kirjoittaneet
sosionomiopiskelijat Aida, Jasmina, Marina, Mia ja Sonja osana Sosiaalialan vaikuttamistyön opintokokonaisuutta
Lähteet:
Ehyt ry. Pause-hanke. https://ehyt.fi/ehyt-ry/toiminta-ja-hankkeet/lapsille-nuorille-ja-heidan-vanhemmilleen/pause-hanke/
Huovinen, J. 2022. Nuorten somen käyttö ja sen vaikutukset. Viitattu 19.4.2024. https://showcase.laurea.fi/blogiarkisto/pasova-k2022-fi/nuoret-sosiaalialan-pyorteissa/2022/nuorten-somen-kaytto-ja-sen-vaikutukset/
Kinnunen, S. 2022. Nuori ja haitalliset mediasisällöt. Viitattu 19.4.2024. https://showcase.laurea.fi/blogiarkisto/pasova-k2022-fi/nuoret-sosiaalialan-pyorteissa/2022/nuori-ja-haitalliset-mediasisallot/
Kiviruusu, O. & Aalto-Setälä, T. 2023. Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu ei näytä laantumisen merkkejä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2/2023. Viitattu 28.4.2024. https://journal.fi/sla/article/view/129680/78819
Korte, M. 2020. The impact of the digital revolution on human brain and behavior: where do we stand? Dialogue in Clinical Neurosience 2020. 22(2), 101-111. Viitattu 28.4.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7366944/
Moisala, M. 2023. Näin palautat keskittymiskykysi. https://areena.yle.fi/1-61690732
Mielenterveystalo 2024. Sosiaalinen media ja mielenterveys. Viitattu 28.4.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/sosiaalinen-media-ja-mielenterveys
THL 2023. Kouluterveyskysely 2023: lapsia ja nuoria kuormittavat monet tekijät – selkeät arkirutiinit ja ajoissa saatu apu on tärkeää. Viitattu 19.4.2024. https://thl.fi/-/kouluterveyskysely-2023-lapsia-ja-nuoria-kuormittavat-monet-tekijat-selkeat-arkirutiinit-ja-ajoissa-saatu-apu-on-tarkeaa?redirect=%252Ffi%252F
Tilastokeskus 2023. Näyttöruutujen äärellä kului vuonna 2021 enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin. Viitattu 19.4.2024. https://www.stat.fi/julkaisu/cl8ipicxx123r0bw2oxe42g8i
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!