Kohti kukoistavaa kehityskeskustelua ja parempaa työntekijäkokemusta

Perinteisessä kehityskeskustelussa täytät esihenkilön kanssa intrassa lomakkeet yleensä melko tiukalla aikataululla muutamaa päivää ennen deadlinea. Keskustelun aikana käytte läpi liiketoimintatavoitteet ja sovitte henkilökohtaisista tavoitteista, jotka ovat usein kovin numeerisia ja osin myös vaikutusmahdollisuuksiesi ulottumattomissa. Pohditte mahdollisesti jotain kehitysalueita, jos jää aikaa. Tunnelma on aavistuksen muodollinen puolin ja toisin.

Pysähtymällä ymmärtämään, mikä on tärkeää työntekijöille ja mikä auttaisi heitä pääsemään päämääriin, voisimme päivittää kehityskeskustelumme paremmin vastaamaan tämän päivän tarpeita. Aidosti yksilöä palvelevalla kehityskeskustelulla voimme vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen, motivaatioon ja suoritukseen. Tämä kaikki heijastuu organisaation menestykseen.

Kuva: Unsplash

Huomioi työntekijän yksilölliset tarpeet ja motiivit kehityskeskusteluissa

Kehityskeskustelut ovat yksi oivallinen keino vahvistaa positiivista työntekijäkokemusta ja siten työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointia. Sitoutuneet työntekijät ovat jokaisen organisaation tärkein voimavara ja siksi yrityksiä tulisi johtaa enemmän yksilöistä käsin. Numeeristen liiketoimintatavoitteiden ja -tulosten taustalla on aina ihminen, hänen sisäiset motivaationsa ja yksilölliset tarpeensa, jotka vaikuttavat luonnollisesti työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Yksilöinä meillä kaikilla on eri tarpeet, motiivit ja elämäntilanteet. Työnantajalla tulisi olla aito halu ymmärtää työntekijää paremmin ja miettiä, kuinka voisimme muotoilla toimintaympäristöä hänelle parhaalla mahdollisella tavalla sopivammaksi. Yksilöitä palvelevalla keskustelulla ruokimme innostusta, luovuutta ja sitoutumista, jotka mahdollistavat tulevaisuuden menestyksen.

Työ ja muu elämä ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat kokonaisuudessaan työntekijän voimavaroihin. Kehityskeskusteluissa työnantaja voisi kartoittaa enemmän työntekijän voimavaroja, työnteon tapoja sekä tekijöitä, jotka tukevat ja estävät työntekijää pääsemästä hyvään työn kokemukseen. Pääsemmekö käyttämään vahvuuksiamme työssämme? Kuinka  voimme muokata työtämme sellaiseksi, että pääsemme hyödyntämään vahvuuksiamme enemmän? Mitkä asiat korostuvat olennaisina tekijöinä itse työroolissa ja tiimissä, joihin tulisi satsata? Minkälaista osaamista tarvitsen tai minkälaista osaamista työnantaja tarvitsee, jotta pääsemme tavoitteisiin? Missä haluan kehittyä ja mikä voisi olla seuraava ura-askel?

Parhaimmillaan kehityskeskustelut toimivat työntekijää ja esihenkilöä lähentävänä kohtaamisena, jossa luodaan aitoa välittämistä ja merkityksellisyyden tunnetta. Tämä vahvistaa työntekijän motivaatiota ja sitoutumista.

Kehityskeskustelujen avulla voidaan luoda arvoa yritykselle. Kun yrityksellä on parempi ymmärrys olemassa olevasta inhimillisestä pääomasta ja voimavaroista, niin se helpottaa myös yrityksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Työntekijäymmärryksen lisääminen auttaa yritystä vuosittain myös kartoittamaan, onko oikeat ihmiset vahvuuksiaan ja motivaatiotaan vastaavissa työtehtävissä.  Osaamispääoman ymmärtäminen on arvokas väline ohjata yrityksen toimintaa oikeaan suuntaan.  

Mahdollista osallisuus, kysy ja kuuntele

Miten kehityskeskusteluja voisi sitten kehittää aidosti yritystä ja työntekijää hyödyttäväksi prosessiksi?  Ihminen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi sekä kohdatuksi ja hän haluaa mahdollisuuden vaikuttaa asioihin.

Liikkeelle voi lähteä kysymällä työntekijöiltä, kuinka he kokevat nykyiset kehityskeskustelut. Kartoituksen avulla  voidaan selvittää kipupisteet, tarpeet ja toiveet. Tätä kautta kumpuaa yleensä myös kehitysideat. Toteutustapana voi toimia esim. fokusryhmät tai yksilöhaastattelut, joiden avulla päästään helpommin kiinni myös työntekijöiden kokemuksiin ja tunteisiin. Kehityskeskustelujen suunnittelun tukena voi toteuttaa “unelmien kehityskeskustelut” -työpajan, jossa toteutuu työntekijälähtöinen ideointi. Toteutustapaa voi myös tiedustella työntekijöiltä. Kannattaa edetä tavalla, joka tuntuu luontevimmalta juuri kyseiselle työyhteisölle.

Parhaimmillaan kehityskeskustelusta saadaan ymmärrystä siitä mitkä tekijät ovat työntekijälle hänen motivoitumisensa ja hyvinvointinsa kannalta kaikkein merkityksellisimpiä. Kehityskeskustelujen aikana voidaan kartoittaa sitä, kuinka nämä tekijät toteutuvat työntekijän arjessa ja miten niiden toteutumista voidaan parantaa

Keskusteluille on hyvä varata kiireetön aika ja häiriötön rauhallinen, rento ja viihtyisä ympäristö mielellään toimiston ulkopuolella.

TOP 5 Vinkkiä

  • Luo avoin ilmapiiri.
  • Kysy työntekijöiltä, mikä on heille merkityksellistä.
  • Hyödynnä yksilöllisiä tarpeita ja motiiveja keskustelujen pohjana.
  • Varaa aikaa keskusteluille ja järjestä häiriötön ympäristö.
  • Anna palautetta pitkin vuotta, jotta kehityskeskustelut eivät toimisi ainoana palautekanavana.

Kirjoittaja on syksyllä 2021 Laurean ammattikorkeakoulussa aloittanut TKI-polkuopiskelija ja opiskelee paraikaa palvelumuotoilun ja työhyvinvoinnin kursseja.

Kommentoi