Sanaton viestintä – ovien avaaja tai automaattinen loukko matkustaessa

Matkailu ja turismi ovat merkittävässä osassa nykyistä yhteiskuntaamme, ja mikään paikka ei enää ole ulottumattomissa.  Kun ennen lentäminen oli luksusta, on se nykyään arkipäivää. Vuosittain suomalaiset tekevät miljoonia matkoja ulkomaille. Todennäköisesti olet kuullut suomalaisesta stereotyyppisestä matkaajasta vyölaukku ja sandaalit sukkien kanssa. Globalisaation myötä myös kulttuurilliset erot korostuvat ja matkailijan onkin hyvä tietää niiden merkitys matkustaessaan ulkomaille. Miksi sinun siis pitäisi välittää tästä, ja mitä matkailijan tulee ottaa huomioon?

Lue lisää Sanaton viestintä – ovien avaaja tai automaattinen loukko matkustaessa

Monikulttuurinen viestintä työyhteisössä

Tässä blogissa kerrotaan monikulttuurisen työyhteisön viestinnästä: Mitä mahdollisuuksia ja haasteita siinä voi olla? Minkälaisia toimenpiteitä yhteisön ja esimiesten tulisi tehdä, jotta monikulttuurisuudesta saisi kaiken hyvän irti?

Lue lisää Monikulttuurinen viestintä työyhteisössä

Viestinnän monimuotoisuus yritysmaailmassa

Koronakevään suurin puheenaihe on ollut etätyö. Etätyön rajattomat mahdollisuudet ovat avanneet ovia yrityksille kokeilla erilaisia verkkovälitteisiä viestintäkanavia. Jokaisella yrityksellä on miljoonia erilaisia vaihtoehtoja, joten miten valita oikea?

Käytännössä jokaisella erilaisilla kanavalla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Niiden pohjalta pystytään yleisesti ottaen päättämään, miksi juuri mitäkin kanavaa tulisi käyttää nyt. Esimerkiksi Microsoft Teams sekä Zoom ovat osoittautuneet kullanarvoisiksi välineiksi jokaiselle koulussa opiskelevalle, kuten myös monelle yritykselle.

Lue lisää Viestinnän monimuotoisuus yritysmaailmassa

Kriisiviestintää tarvitaan kaikkialla – miten siinä voi onnistua?

Kriisin tapahtuessa kaikki muut työt jäävät myöhemmäksi, ja fokus siirtyy kriisitilanteen hoitamiseen. Koska kriisi on usein yllättävä ja ennalta arvaamaton tilanne, siihen ei voi täysin varautua. Tärkeä väline kriisitilanteen hoitamiseen on kriisiviestintä. Kriisiviestintä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan viestintää nopeutetussa aikataulussa, ja sen tarkoituksena on vahinkojen minimointi. Toimiva kriisiviestinnän toimintamalli on avainasemassa kriisitilanteen onnistuneeseen hoitamiseen.

Lue lisää Kriisiviestintää tarvitaan kaikkialla – miten siinä voi onnistua?

Visuaalinen viestintä

Visuaalista viestintää käyttävät sekä yritykset että yhteisöt. Ne käyttävät visuaalista viestintää moniin eri tarkoituksiin, kuten mielikuvien luomiseen, brändin rakentamiseen, markkinointiin sekä yrityksen mieleenpainuvuuteen. Visuaalisen viestinnän keinoihin kuuluvat mm. valokuvat, grafiikka ja videot. Visuaalinen viestintä voi olla myös muutakin kuin pelkkiä edellä mainittuja. Visuaalinen viestintä on jatkuvasti läsnä myös arkielämässämme.

Visuaalisuus näkyy vaatteissa, hiustyylissä ja sisutuksessa. Esimerkiksi materiaalivalinnoilla kerromme, arvostammeko ekologisuutta vai halpaa hintaa. Suuremmassa mittakaavassa visuaalista viestintää on myös kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri. Kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon kulttuuri, ilme, joka alueelle halutaan ja palvelutarjonta. Esimerkiksi pientaloalueen visuaalinen ilme ja tunnelma ovat erilaisia kuin kaupungin sydämeen nouseva uusi asuinalue.

Nykyään visuaalisuudella on iso rooli arjessamme. Visuaalisuutta on muotoilu, värimaailma ja materiaalit. Visuaalisen viestinnän kautta ilmaisemme arvoja, mielialaa ja tuomme esiin persoonaamme.

Lue lisää Visuaalinen viestintä

Tuutori, perehdy!

Työpaikalla työnantajalla on aina velvollisuus perehdyttää työntekijänsä työtehtäviin ja varmistaa heidän osaamisensa. Perehdyttämisen tarkoituksena on opastaa työntekijä omiin työtehtäviinsä ja vastuihinsa, tutustuttaa työkavereihin, työpaikan toimintatapoihin, ympäristöön ja organisaatioon. (PAM 2020.)

Jotta perehdytys toteutuisi oikein, on laadittava perehdytyssuunnitelma, jossa tulee olla määriteltynä kaikki perehdytykseen liittyvät asiat. Mitä suunnitelmallisempi ja tehokkaampi perehdytys on, sitä nopeammin työntekijä saadaan koulutettua itsenäiseen työskentelyyn. (Matihaldi 2019.)

Perehdytystä tarvitsee työpaikalla aloittava uusi, tai esimerkiksi yrityksen sisällä työtehtävästä toiseen siirtyvä työntekijä. Perehdytyksen tarve on aina yksilöllistä, johon aiempi kokemus tai työtehtävän haastavuus määrittelee aina perehdytyksen tarpeen ja keston määrän. Onkin tärkeää, että on olemassa selkeät työkalut, kuten perehdytyssuunnitelma, jolla työntekijän osaamisen toteutumista voidaan seurata. (Matihaldi 2019.)

Lue lisä

Mistä on hyvä esimies tehty?

Oletko sinä työskennellyt tai työskenteletkö esimiestehtävissä? Tai aiotko työskennellä esimiehenä tulevaisuudessa?

Jos vastasit yllä olevaan kysymykseen kyllä, lue tämä teksti. Esimiehen tulee olla positiivinen, avoin, rakentava ja selkeä. Esimiehen on tärkeä hallita viestintä, sillä se on tie johtamiseen. Esimiehet kohtaavat päivittäisessä työssään erilaisia tilanteita, joista kerromme seuraavaksi muutaman.  

Lue lisää Mistä on hyvä esimies tehty?