”Sijaisvanhemmuus on yksi maailman merkityksellisimpiä tehtäviä”. Näin sanotaan SOS-lapsikylän verkkosivuilla ja itse yhdyn tähän lauseeseen sataprosenttisesti. Sijaisperheet ovat yksi sijaishuollon muoto ja he tarjoavat huostaanotetuille tai kiireellisesti sijoitetuille lapsille kodin sekä turvallisen arjen niin pitkäksi aikaa, kun lapsen tarve sitä vaatii (SOS-lapsikylä 2021; Lastensuojelulaki 417/2007).
Itselläni on kaksi pienempää sisarusta, jotka ovat jo usean vuoden ajan asuneet sijaisperheessä, kun omat vanhemmat ovat olleet kykenemättömiä huolehtimaan heistä. Sijaisperheitä on tarpeeseen nähden liian vähän ja tästä syystä lapset, joille sijaisperhe olisi paras sijaishuollon muoto, jäävät ilman. Itse olen erittäin kiitollinen siitä, että omille sisaruksilleni on järjestynyt mahdollisuus asua sijaisperheessä ja vieläpä samassa perheessä näinkin pitkään. Toinen sisaruksistani on erityislapsi, joten mahdollisuus saada asua sijaisperheessä on äärimmäisen tärkeää.
Sijaisperheen vanhemmat, eli sijaisvanhemmat, toimivat huostaanotettujen tai kiireellisesti sijoitettujen lasten biologisten vanhempien rinnalla ja kasvattavat lapsia tasa-arvoisina perheenjäseninä. Sisarusteni kasvua ja elämää sivusta seuranneena voin sanoa, että sijaisvanhemmat voivat tosiaan olla sijoitetuille lapsille lähes yhtä tärkeitä, kuin biologisetkin vanhemmat, ellei jopa tärkeämpiäkin. Heidän merkityksensä sijoitettujen lasten elämässä on siis todella suuri. Päinvastoin myös perheeseen sijoitetut lapset voivat olla sijaisvanhemmille yhtä tärkeitä, kuin heidän biologisetkin lapsensa.
Törmäsin Helsingin kaupungin sivuilla artikkeliin, jossa kerrottiin erään perheen kokemuksia sijaisperheenä toimimisesta. Perheeseen kuuluu ennestään yksi biologinen lapsi ja hänen lisäkseen yksi sijaislapsi. Perhe kertoo artikkelissa, että heidän kokemuksensa sijaisperheenä toimimisesta ovat olleet niin antoisat, että perhe on harkinnut toisenkin sijaislapsen ottamista. Perhe myös kertoo, että kiintymyssuhde sijaislapseen on erittäin merkittävä, mutta he tiedostavat koko ajan, että lapsen elämäntilanne voi muuttua. Perhe pitää tätä kuitenkin hyvänä asiana, sillä se tarkoittaa sitä, että lapsen biologisten vanhempien elämäntilanne on parantunut. (Helsingin kaupunki 2020.)
Toinen sisaruksistani on vielä alle kouluikäinen ja toinen aloitti juuri ensimmäisen luokan. Todennäköisesti sijoitus tulee kestämään heidän kohdallaan vielä useita vuosia, vaikka parempaan suuntaan onkin menty. Olen paljon pohtinut sitä, miten kova paikka se loppupeleissä voikin olla sekä omille sisaruksilleni että muillekin sijaisperheissä asuville lapsille, kun he joutuvat lähtemään pois perheestä ja kodista, jossa he ovat saaneet kasvaa ja varttua monia vuosia. Muutos saattaa tuntua pelottavalta ja ehkä surulliseltakin. Omat sisarukseni asuvat toisella paikkakunnalla, joten paluu takaisin kotiin toisi mukanaan myös paikkakunnan vaihdoksen, joka sekin tuo omat haasteensa. Helsingin kaupungin artikkelissa sijaisperheen vanhemmat pohtivat sitä, että lapsen edun kannalta voi olla hyvinkin tärkeää, että yhteydenpito sijaisperheeseen ei katkea kotiinpaluun jälkeen. Ajattelen myös itse tämän olevan tärkeää. Mitä enemmän turvallisia aikuisia ja läheisiä ihmisiä lapsella on ympärillään, sitä parempi.
“Sijoitettavat lapset ovat eri taustoista, perheet voivat olla sitä myös.”
Sijaisperheenä voi toimia ihan tavallinen perhe. Perheessä voi olla kaksi vanhempaa tai sijaisvanhempana voi olla myös yksin asuva. Sijaisperheenä voi toimia sateenkaariperhe tai ulkomaalaistaustainen perhe. Helsingin kaupungin artikkelissa todetaan mielestäni erittäin hyvin: ”Sijoitettavat lapset ovat eri taustoista, perheet voivat olla sitä myös.”
Sijaisperheiden koulutuksia järjestää monet eri tahot, kuten esimerkiksi: SOS-lapsikylä, Familar, Lauste ja Pelastakaa Lapset. Lisäksi sijaisperheeksi voi hakea myös oman kunnan kautta.
Lähteet:
Helsingin kaupunki 2020. Sijaisvanhemmuus on palkitsevaa ja merkityksellistä. Viitattu 1.11.2021. https://www.hel.fi/sote/fi/esittely/julkaisut/uutiskirjeet/sijaisvanhemmat
Lastensuojelulaki 417/2007. Viitattu 1.11.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L14P83
SOS-lapsikylä 2021. Sijaisvanhemmuus. Viitattu 1.11.2021. https://www.sijaisvanhemmuus.fi/sijaisvanhemmaksi-sos-lapsikylaan/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei, kiitos kovasti artikkelista ja rohkeudesta jakaa oman elämän kokemuksia asiasta! Kirjoitus oli hyvin informatiivinen, sillä en ole syvästi perehtynyt sijaishuollon muotoihin, ja sitä oli myöskin todella silmiäavaavaa lukea omien kokemustesi sisällyttämisen takia. Postaus lisäksi kosketti paljon, koska pisti oikeasti miettimään kuinka lapsen kehityksen kannalta upea sijaishuollon muoto tämä on, mutta kuinka paljon siitä on samanaikaisesti puutetta. Tuli voimakas tunne siitä, että jokainen sijaishuoltoa tarvitseva lapsi antsaitsisi sijaisperheen ja kumpa tämä vaan olisi mahdollista..
Hienoa, että toit esille sen, että myös sijaishuollon päätyttyä sijaisvanhempiin on todella hyvä pitää yhteyttä, sillä uskoisin että (toivottavasti) muodostunut kiintymyssuhde voi olla vahva osa lapsen vakauden- ja jopa rakkaudentunteita. Kiitos vielä!
Hei, kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Kuten mainitset tekstissä, on sijaisperheiden merkitys sijaishuollon ja lastensuojelun kentällä hyvin merkityksellinen. Sijaishuollon ysiköiden arki voi olla vilkasta ja lapsimäärät yksiköissä isohkoja. Kaikki lapset eivät tähän ympäristöön sopeudu ja kaipaavatkin yksilöllisempää huomiointia. Sijaisperheissä lapsi voi luoda turvallisia kiintymyssuhteita, sekä saada rauhallisen ja turvallisen kasvuympäristön. Tästä syystä, kuten mainitsit tekstissäsi, on mielestäni tärkeää, että lapsen mahdollisen kotiinpaluun jälkeenkin lapselle mahdollistetaan yhteydenpito sijaisperheeseen.