Mitä nepsypiirteet tarkoittavat?

Blogimme toisena pääteemana on erityislapsiperheen elämä, ja keskitymme tässä teemassa juuri nepsyhaasteisiin lapsiperheen elämässä. Kerron tässä postauksessa hieman perustietoa siitä, mitä nepsypiirteillä tarkoitetaan.

Nepsy on termi, jolla tarkoitetaan neuropsykiatrisia haasteita. Nepsypiirteet ja piirteiden aiheuttamat oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia. Neuropsykiatriset haasteet voivat näkyä mm. sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisessä ja ei-kielellisessä viestinnässä, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä sekä oman toiminnan ohjaamisessa. Häiriöihin liittyy monesti myös unen, oppimisen, kielenkehityksen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluita, ahdistus- tai pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat mm. ADHD, autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. (NäeNepsy 2021, HUS 2021.)

Nepsypiirteitä esiintyy suomessa noin 10 %:lla väestöstä. Tämä esiintyvyysmäärä on kuitenkin vain arvio, koska lisätutkimusta tarvitaan ja moni nepsy-piirteinen jää vaille diagnoosia. Arvio on siis todennäköisesti alakanttiin, ja todellinen nepsy-piirteisten henkilöiden määrä on suurempi. Näin ollen kyse ei ole pienestä väestönryhmästä, ja monen meistä lähipiiriin voi kuulua nepsypiirteitä omaava ihminen. Eli haasteet voivat näkyä monen elämässä joko suoraan tai välillisesti. (NäeNepsy 2021.)

Neuropsykiatrisista piirteistä johtuvat oireet voivat näyttäytyä perheen arjessa monenlaisina haasteina. Nepsy-lapset ovat sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Lapsia ja heidän perheitään tulisi ensisijaisesti tukea lapsille ja perheille tarkoitettujen palvelujen järjestämällä tuella ja erityisellä tuella, ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tarpeeksi varhain saatu perustason tuki ja erityinen tuki voi estää lapsen tilanteen kärjistymisen myöhemmässä vaiheessa, ja ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Sosiaalihuoltolaissa määritetyn erityisen tuen tarvitseminen ei edellytä diagnoosia, vaan se voi perustua myös diagnosoimattomaan oireyhtymään, joka tekee lapsen arjessa toimimisesta haastavampaa ja häiritsee näin lapsen kasvua ja kehitystä. Lukemani perusteella varhain saatu diagnoosi voisi kuitenkin helpottaa avunsaantia ja asioiden etenemistä. Lisäksi lapsella on tällöin parempi mahdollisuus oppia jo varhain oikeita toimintatapoja, kun diagnoosi on selvillä. (Areneva, M. 2021, Yle 2021.)

Nepsylapset ja lastensuojelu

Koska käsittelemme blogissamme toisena pääteemana lastensuojelun mukana oloa lapsiperheissä, niin etsin hieman tietoa, miten lastensuojelu ja nepsy-diagnoosit linkittyvät toisiinsa, vai linkittyvätkö ollenkaan. Huomioonotettava fakta on, etteivät nepsypiirteet automaattisesti tarkoita lastensuojeluasiakkuutta tai sen tarvetta, eikä kaikilla lastensuojelun asiakkailla ole nepsypiirteitä.

Löysin kuitenkin tietoja siitä, että on tehty tutkimuksia, joiden perusteella lastensuojeluasiakkuus on yleisempää neuropsykiatrisista ongelmista kärsivillä lapsilla, kuin neurotyypillisillä lapsilla. Tutkimuksen mukaan 28 % ADHD diagnoosin saaneista oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle ainakin kerran ennen 18 vuoden ikää, kun koko ikäluokassa sijoitettuna oli ollut kuusi prosenttia (Yle 2021).

Tämä osoittaa mielestäni sen, että riittävän ajoissa oikein kohdistetut tukitoimet ovat äärimmäisen tärkeitä etenkin erityislapsiperheissä. Selkeästi tällä hetkellä nämä tukitoimet erityislapsiperheille eivät ole riittäviä. Suurin ongelma on ehkä siinä, että palvelut ovat liian hajanaisia, eikä niissä ole tarpeeksi huomioitu neuropsykiatrisia haasteita ja erityislasten yksilöllisiä tarpeita. Erityislapsiperheet tarvitsevat tuekseen erityistä osaamista. Palveluohjauksessa on parannettavaa, sillä usein monet tukimuodot jäävät perheiden oman selvittelyn varaan. Tässä on vaarana, että perheet jäävät palvelujen ulkopuolelle palvelu- ja tukijärjestelmän ollessa monimutkainen, ja perheiden tilanteet pääsevät kärjistymään riittämättömän tuen vuoksi.

Nepsy-piirteinen ei ole yhtä kuin diagnoosinsa

Kun puhutaan nepsylapsista, niin tärkeintä on kuitenkin mielestäni muistaa se, että vaikka diagnooseille olisi tietynlainen kuvaus, niin jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Nepsy-piirteinen lapsi ei ole yhtä kuin diagnoosinsa. Diagnoosi on hyvin pieni osa ihmistä, ja tärkeää olisi keskittyä jokaisen yksilön kohdalla niihin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, joita hän mukanaan kantaa. Vahvuuksien huomioiminen voi myös antaa keinoja haastavien asioiden kehittämiseen ja uusien toimintatapojen oppimiseen jatkossa.

 Jokainen lapsi on ihana, osaava ja arvokas juuri sellaisena kuin on, diagnoosista huolimatta!

-Kaneli

Lähteet

Areneva, M. 2021. Kuka auttaisi nepsy-lasta? Viitattu 10.11.2021. https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/04/22/kuka-auttaisi-nepsy-lasta/

HUS 2021. Neuropsykiatriset häiriöt lapsilla. Viitattu 10.11.2021. https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/neuropsykiatriset-hairiot-lapsilla

NäeNepsy 2021. Tietoa. Viitattu 10.11.2021. https://naenepsy.fi/tietoa/

Yle 2021. Äiti kertoo Ylelle, miltä tuntuu väijyä omaa lastaan ja vaatia poliisia paikalle kerta toisensa jälkeen – ADHD-lapsista joka neljäs päätyy lastenkotiin. Viitattu 10.11.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11858329

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!