Mielenmaisema

On tullut aika laittaa blogimme pakettiin. Kiitos kommenteista, pohdinnoista sekä tästä matkasta, josta syntyi meidän Mielenmaisema blogimme. Matka oli antoisa ja toi kivaa piristystä kouluarjen keskelle. Blogi toi toivottua tasapainoa raporttien ja muiden tehtävien keskelle ja saimme päästää valloilleen enemmän luovempaa kirjoittamista.  Käsittelimme blogissa mielenterveyden hyvinvointiin liittyviä teemoja. Toivomme, että olet saanut blogistamme joitain hyviä […]

Edellisessä postauksessa puhuttiin ruokavaliosta ja sen vaikutuksesta elämään ja terveyteen. Suhde ruokaan on yksi tärkeimpiä suhteita ihmisen elämässä, joten nyt puhun vähän siitä mitä voisi tehdä tämän edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.  Kuten edellisessä tekstissä sanottiin, tärkeintä ruoassa on, että se olisi ravitsevaa ja monipuolista, ollen samalla itselleen mielekästä. Perus, terveyttä edistävä ruokavalio on kokonaisuus, eikä mikään yksittäinen

Olen törmännyt valtavaan ongelmaan. Ongelma on suurempi kuin työn, opiskelujen, perhe-elämän ja terveellisten elämäntapojen sovittaminen yhdessä arkeen. Ehkä jopa haastavampi kuin yt-neuvottelut tai vähintäänkin niihin verrattavissa. Luin nimittäin somesta uutisen, että Fazer on tehnyt jumalallisesta vadelmajogurtista Kismet version. Jes, tätä on odotettu!  Olin Suklaan kiilto silmissä ja hikikarpalot otsalla ravannut varmaan miljoona (tai ehkä biljoona? okei

Edellisessä postauksessani käsittelin aihetta liikunta on kaveri – ei vihollinen ja siitä inspiroituneen lähdinkin pohtimaan mistä liikkuminen lähtee liikkeelle ja miten voimme harjoitella sitä. Itselle monesti käy, että innostuu asioista ja aloittaa kyllä ne, mutta innostus lopahtaa yhtä nopeasti kuin on saanut alkunsakin. Liikunnasta voisikin olla hyvä tehdä arki rutiini tai jopa hetken hengähdystauko arkisista

Lyhytaikainen stressi voi olla myönteistä ja nostaa ihmisen vireystilaa, tehden tästä motivoituneen ja toimintakykyisen, mutta olipa stressi negatiivista tai positiivista, se kuitenkin kuormittaa kehoa ja mieltä. Tästä syystä stressinhallinta ja palautuminen ovat elämälle ja elämänlaadulle tärkeitä keinoja oppia ja omaksua osaksi omaa päiväjärjestystä.  Kun olet jatkuvassa stressitilassa ilman aikaa palautua, aivosi sopeutuvat negatiiviseen ympäristöön ja kehon taistele tai pakene-reaktio,

Stressi on osa kaikkien elämää ja vaikuttaa sen jokaiseen osa-alueeseen, niin hyvässä, kuin pahassa. Ihminen stressaantuu, kun tähän kohdistuu liikaa sisäistä tai ulkoista painetta, omiin voimavaroihin ja omaan kykyyn sopeutua nähden.   Kaikki stressi ei ole pelkästään haitallista, on olemassa hyvää ja pahaa stressiä. On stressiä, joka kuormittaa, sekä niin sanottua eustressiä, joka innostaa ja saa asioiden aikaansaamisesta tehokkaampaa. Lyhytaikaisena stressi

Edellisessä blogipostauksessamme käsiteltiin resilienssiä, mitä se on ja mitkä asiat resilienssin muodostumiseen vaikuttavat. Lopussa saitte käytännönvinkin siitä, miten resilienssiä voi kehittää esimerkiksi ihan perinteisellä hengitysharjoituksella. Tässä postauksessa saat tietoa resilienssin eri osa-alueista ja jokaisen osa-alueen perässä on sinua hyödyttävä resilienssin vahvistusharjoitus!  Resilienssi koostuu kolmesta osasta, joita voit vahvistaa itse. Ensimmäinen resilienssin osa-alue on ihmisen sisäinen

Miten siedät muuttuvia tilanteita? Omistatko lehmän hermot vai oletko äkkipikainen? Oletko pysähtynyt miettimään mikä vaikuttaa reagointiisi? Palaudutko helposti yllättävistä tilanteista vai tarvitko hetken aikaa hengähtää rauhassa? Psyykkinen selviytymiskyky, uudelleen orientoituminen ja joustavuus muodostavat resilienssin. Vuorovaikutus yksilön ja ympäristön välillä synnyttää resilienssin ja se on osa mielenterveyttä. Resilienssi ilmenee arjessa haasteista, muutoksista ja stressistä huolimatta ja

Jokainen meistä on varmasti törmännyt uutisiin, jossa käsitellään opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista. Opiskeluiden edetessä on saattanut myös huomata, kuinka paljon opinnot meiltä vaativat ja osa meistä on varmasti kokenut joskus uupumusta tai jaksamattomuutta. Opiskeluiden ohella monen mieltä saattaa samalla varjostaa huoli omasta toimeentulostaan tai ajan riittämisestä palauttaviin vapaa-ajan askareisiin.  Vuonna 2021 THL on julkaissut KOTT-tutkimuksen,