Vantaa on monikulttuurinen kaupunki, jossa vantaalaiset puhuvat äidinkielenään monia eri kieliä. Eri kielet ja kulttuurit kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen työssämme Korso-Koivukylä alueen päiväkodeissa. Monikielisyys on perheelle rikkaus, lapset oppivat varhaiskasvatuksessa äidinkielen lisäksi suomea ja leikkien lomassa hieman muita kieliä. Kielen opiskelu ja asioiden hoitaminen suomen kielellä on arkipäivää myös monille vanhemmille. Tietoa tarjotaan enenevissä määrin monella kielellä ja tulkkipalveluita käytetään ahkerasti. Joskus tiedon äärelle pääseminen on kuitenkin vaikeaa, esimerkiksi jos länsimaalaiset kirjaimet ovat vieraat tai on lukutaidoton. Entä tuleeko etsineeksi tietoa jostain palvelusta, jos ei tiedä sen kaltaisia olevan olemassa? Moni alueemme perheiden jäsenistä on kasvanut erilaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Siinä missä moni täällä syntynyt on kasvanut osaksi yhteiskuntaa ja tietoisuutta sen mahdollisuuksista tarjota tukea, monelle perheelle palvelut ovat täysin vieraita.
Videosta työkalu asiakkaiden tarpeeseen
Työskentelemme Vantaan varhaiskasvatuksessa, Katja Mustonen varhaiskasvatuksen opettajana ja Nina Pohjonen varhaiskasvatuksen lapsi- ja perheohjaajana. Idea videosta Vantaan lapsiperheiden palveluista syntyi vastaamaan työssä huomaamaamme tarpeeseen. Kohtaamme työssämme paljon tilanteita, joissa pääsemme auttamaan perheitä esimerkiksi kasvatuskysymyksissä, perheen kriiseissä ja erilaisissa lomakkeissa sekä muussa asioinnissa. Alueella on valtava tarve erilaisille perheiden hyvinvointia tukeville palveluille sekä tietoisuuden lisäämiselle tarjolla olevista palveluista. Kehittämistehtävässämme halusimme lähteä etsimään tapaa hyödyntää varhaiskasvatuksen laajaa kattavuutta perheiden käyttämänä palveluna ja lähteä lisäämään perheiden tietoisuutta muista palveluista ennaltaehkäisevän lastensuojelun hengessä.
Vuoti (2017; 190-199, 202-204) korostaa, että maahanmuuttajien neuvonnassa ja ohjauksessa tulee vahvistaa ihmisen omaa aktiivisuutta ja osallisuutta oman tilanteensa ratkaisemiseen. Vuoti esittelee kulttuurisen neuvottelun idean, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä, joka huomioi asiakkaan odotukset ja asiakastyön tavoitteet. Kulttuurisen neuvottelun mukaisessa toimintamallissa palvelut jalkautuvat ihmisten arkiympäristöön jakaen tietoa ja keinoja, joiden avulla ihmiset voivat tehdä omista lähtökohdistaan katsottuna parhaita ratkaisuja itsensä ja yhteisönsä kannalta. Tämän ajatuksen myötä halusimme ottaa videoon mukaan monia perheiden hyvinvointia tukevia palveluita, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus hakeutua tarvittaessa oman tilanteen kannalta sopivimman palvelun piiriin. Digitaalisesti jaettava video toimii ajan hengen mukaisesti sähköisenä jalkautumisena varhaiskasvatuksen asiakkaiden arkeen.
Lähtökohtana perheiden hyvinvoinnin lisääminen
Aloitimme työskentelyn kartoittamalla, mitä palveluita Vantaalla tarjotaan perheille. Videolle valikoitui sekä kunnallisia, että kolmannen sektorin palveluita. Rajaavana tekijänä oli palveluiden kohdentuminen nimenomaan varhaiskasvatusikäisen lasten perheille, koska video on tarkoitus jakaa varhaiskasvatuksesta käsin. Erityisen huomion saa työpaikkojemme sijainnin vuoksi Koivukylän alue. Video on kuitenkin jaettavissa Koivukylä pois katkaistuna eli koko Vantaalle suunnattujen palveluiden kokonaisuutena.
Toinen rajaamiseen vaikuttanut näkökulma oli opintojemme tarkoituksessa eli lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön kehittämisessä. Lasten hyvinvointia edistävät ja kasvatusta tukevat palvelut ovat osa Vantaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua (Vantaan kaupunki 2021). Videolle valitut palvelut edustavat painotetusti ennaltaehkäisevää lastensuojelua ja siinä kerrotaan myös kunnan tarjoamasta lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta. Perheiden hyvinvointia tukevat palvelut ovat osa lastensuojelua. Tämä tuodaan esiin videolla. Tarkoituksena on normalisoida lastensuojelu osaksi arkisia palveluita ja luoda mielikuva siitä, että lastensuojelu ei ole vain monien pelkäämiä korjaavia toimenpiteitä.
Viestinnän tapojen valitseminen kohderyhmän mukaan
Kokemuksemme mukaan, monet asiakkaamme tarvitsevat tiedon puhuttuna. Syynä voi olla esimerkiksi suomen kielen ymmärtäminen helpommin kuultuna tai lukutaidottomuus. Syy voi olla myös kulttuurien erilaisuudessa. Siinä missä Suomessa on totuttu tärkeiden asioiden tulevan paperilla, monessa kulttuurissa
tärkeät asiat keskustellaan. Video asettuu näiden välimaastoon jaettavana dokumenttina, joka toivottavasti herättää perheissä halun keskustella. Palveluiden omia esitteitä ja internetsivuja olemme tutkineet tietoa tiivistäessämme. Videon on tarkoitus olla informatiivinen kokonaisuus, joka ei mene yksityiskohtiin vaan esittelee tiiviisti ja selkeästi, minkälaista apua on tarjolla, mihin tilanteeseen ja mihin otan yhteyttä. Kiinnostuksen herätessä perheellä on mahdollisuus kysyä lisää palveluntuottajalta tai esimerkiksi neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta.
Työskenneltäessä maahanmuuttajien kanssa, tietoa tulee tarjota asioita selkeyttäen ja mieluiten selkokielellä. Selkokieli on yleiskieltä selkeämpää. Selkokielessä lauseet ovat lyhyitä ja sanat mahdollisimman tavallisia. (Vuoti 2017,199-200.) Tiedon tiivistämisen lisäksi olemme pyrkineet yksinkertaistamaan videossa käytettyä kieltä. Vaikka lopputulos ei täytä kaikkia selkokielen kriteereitä, se kuitenkin selkeyttää palveluiden kokonaisuutta, lisää tietoisuutta palveluista sekä toivottavasti madaltaa kynnystä hakeutua niiden piiriin, kun tietoa tarjotaan olennainen sisältö tiivistettynä ja puhuttuna. Video mahdollistaa tietoon palaamisen aina uudestaan ja dioihin kirjoitettu teksti mahdollistaa asiakkaalle erilaisten omien käännöspalveluiden käyttämisen.
Omalla äidinkielellä tarjotun tiedon vahvana etuna on mahdollisuus selventää konsepteja ja käsitteitä, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja (Vuoti 2017,198). Suomen kielen lisäksi suunnittelimme alusta lähtien videon kääntämistä englanniksi. Pian syntyi yhteistyökumppanin toiveesta jatkoidea verkostojemme hyödyntämisestä laajempaan käännöstyöhön. Koivukylän avoin kohtaamispaikka kehotti heti alkuun ottamaan heihin yhteyttä, kun kääntäminen tulee ajankohtaiseksi. Teimme vapaaehtoisille kääntäjille diojen lisäksi suomeksi puhutun videon ääniraidan sisällön aukikirjoitettuna käännöstyötä helpottamaan. Kääntäjien löytyminen saattaa olla haastavaa, koska kielitaidon lisäksi kääntäjällä on tärkeää olla selkeä käsitys palvelun sisällöstä, jotta kokonaisuus kääntyy oikein. Englanniksi kääntäminen on päästy aloittamaan ja tähän hyödynnämme valmiiksi käännettyjä palvelukuvauksia.
Yhteistyöllä tehty kaikkien käyttöön
Kesän aikana teimme videon pohjaksi dioja, joissa esitellään palvelun sisältö ja yhteydenottotavat. Tämän diaesityksen lähetimme elokuussa yhteistyötahoillemme sekä videossa mainittujen palveluiden edustajille. Toivoimme kommentteja seuraavan parin viikon aikana ja saimme runsaasti kiitosta ja kannustusta sekä kehittämisideoita palveluiden edustajilta. Saimme myös pyynnön uuden aiheen lisäämisestä dioihin. Lähisuhde- ja perheväkivaltaa käsittelevä osio pääsi mukaan viime metreillä ennen suomenkielistä äänitystä. Pyysimme kuvia videoon ja iloksemme saimme myös niitä Koivukylän avoimesta kohtaamispaikasta. Muihin dioihin valitsimme Pixabay.com -sivuston vapaasti käytettävästä sisällöstä mahdollisimman hyvin aihetta havainnollistavia kuvia.
Valmista videota ovat koekuunnelleet lähipiirimme lisäksi kollegat, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. He kokivat videon selkeänä ja ymmärrettävänä. Suomenkielinen video lähetettiin koekuunteluun yhteistyökumppaneillemme ja videossa mainituille tahoille. Valmiit videot tulevat olemaan vapaasti saatavilla. Esimerkiksi Vantaan kaupungin työntekijät löytävät suomenkielisen videon Varhaiskasvatuksen Internetistä. Toivomme, että videoita jaetaan ahkerasti asiakkaille.
Lähteet
Vuoti, M. 2017. Asiakkaana maahanmuuttaja. Teoksessa: Helminen, J. (toim.).
Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keuruu: Edita, 190-
207.
Vantaan kaupunki 2021. Lastensuojelu. Viitattu 1.6.2021. https://www.vantaa.fi/terveys-
_ja_sosiaalipalvelut/lapsiperheiden_palvelut/lastensuojelu
Kirjoittajat Katja Mustonen ja Nina Pohjonen
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!