”Tule vaan, muttet saa jäädä tänne asumaan”

Ihana Johanna Kurkela laulaa yksinäisyydestä kauniisti, mutta kun sanoja jää kuuntelemaan ja lukemaan ajatuksella, huomaa tekstin eri vivahteet ja merkitykset.

Yksinäisyys astuu puutarhaan
Nurmikon poikki se raahustaa
Jäädyttää mennessään maan
Kuistille istahtaa oottelemaan
Että muut ovat matkaan lähteneet
Ja mä jään ypöyksin tanssimaan pimeyteen
 
Ei, mä en pelkää sua, yksinäisyys
Ei, mä en väistä sua, yksinäisyys
Tule vaan, muttet saa jäädä tänne asumaan
Ei, mä en pelkää sua, yksinäisyys
Yksinäisyys

Yksinäisyydestä puhutaan paljon, siitä kirjoitetaan kirjoja ja siitä tehdään lauluja. Se välittyy lukuisista valokuvista ja taideteoksista. Miksi yksinäisyys puhuttaa, koskettaa? Yksinäisyys on noussut 2000-luvulla teemaksi, mitä käsitellään medioissa viikottain ja jopa päivittäin. Pikaisella haulla löytyy netistä lukuisia artikkeleita, blogeja ja podcasteja, joissa käsitellään yksinäisyyttä. (Iso-Britanniassa on ollut vuodesta 2018 lähtien yksinäisyysministeri!)

Suomalaisista joka viides kokee yksinäisyyttä jossain kohdassa elämäänsä ja heistä puolet kärsivät pitkäkestoisesta yksinäisyydestä. Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä ja sen kokemisella on vaikutuksia niin muistiin, kuin sydänpotilaan kohonneeseen menehtymisriskiin.

Yksinoloa ja yksinäisyyttä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Voit olla yksin, kokematta kuitenkaan oloasi yksinäiseksi. Toisaalta, vaikka olet keskellä ihmisjoukkoa, voit kokea olevasi yksinäisempi kuin koskaan ennen. Ulkopuolinen. Hyljeksitty.

Kohdannut oon sinut aiemmin
Ruuhkissa suurimman kaupungin
Juhlissa viereen sut saan
Silloin mun vaikee on sua rakastaa
Mutta nyt kun mä yksin tähän jään
Tervehdin sua niin kuin hyvää vanhaa ystävää

Ei, mä en pelkää sua, yksinäisyys
Ei, mä en väistä sua, yksinäisyys
Tule vaan, muttet saa jäädä tänne asumaan
Ei, mä en pelkää sua, yksinäisyys

Yksinäisyys saattaa liittyä johonkin tiettyyn elämänvaiheeseen tai murrokseen. Yksinäisyyteen ja sen kokemiseen voivat vaikuttaa yhdessä monet eri tekijät, mutta myös yksittäiset tekijät, kuten lapsen saaminen, ero, muutto toiselle paikkakunnalle, eläkkeelle jääminen ja sairastuminen, voivat jo itsesään johtaa yksinäisyyteen. Kaikki nämä edellä mainitut elämäntapahtumat liittyvät vahvasti elämänpiirin ja oman yhteisön ja aseman muuttumiseen. Ensimmäisenä kaveripiiristään lapsen saava jää helposti yksin kotiin muiden opiskellessa, edetessä urallaan ja juhliessa. Eron myötä yhteisistä ystävistä tuleekin exän ystäviä tai pitkää päivää tehnyt tuore eläkeläinen huomaakin ystävien etääntyneen uran luonnin lomassa.

Minä odotin sua, rakas vihollinen
Luulin ettet enää tulisi koskaan
Pidä lähellä mua, jotta kiitollinen olen lopulta kun hälinä palaa

Ei, mä en pelkää sua, yksinäisyys Ei, mä en väistä sua, yksinäisyys
Tule vaan, muttet saa jäädä tänne asumaan
Ei, mä en pelkää sua, yksinäisyys
Yksinäisyys
 
Johanna Kurkela – Yksinäisyys
san. Saara Törmä

Kuulutko sinä tähän 20% suomalaisista, jotka ovat kokeneet yksinäisyyttä? Rehellisesti sanoen, oman kokemukseni perusteella itse ihmettelen, ettei tuo luku ole isompi.

Johanna Kurkelan laulun ”Yksinäisyys” voit kuunnella täältä.

Noora

2 kommenttia artikkeliin ””Tule vaan, muttet saa jäädä tänne asumaan”

  1. Ida Aittokallio

    Kiitos, upea blogi kirjoitus. Minulle oli uutta tietoa tämä, että Iso- Britanniassa toimii yksinäisyysministeri. Onkohan hän saanut aikaan rakentavia muutoksia? Tarvitsisimme Suomeen myös ehdottomasti henkilön, joka on nimitetty toimimaan yksinäisyyttä vastaan.

    Kunnat järjestävät matalankynnyksen kohtaamispaikkoja mielestäni aivan liian vähän. Mielestäni jokaisen kunnan velvollisuutena tulisi olla perustaa Kylätalo, missä järjestettäisiin toimintaa säännöllisesti eri ryhmille sekä yhteisiä tapahtumia, jotka olisivat suunnattuja koko kunnan väestölle.

    Harrastuksetkin ovat nykyään kalliita, erityisesti pienituloisten kohdalla harrastukseen osallistuminen voisi tarkoittaa sitä, että harrastusmaksun jälkeen joutuisi tinkimään syömisestä.

    Mutta onko loppujen lopuksi kysymys siitäkään, ettei kohtaamispaikkoja ole riittävästi. Onko meistä Suomalaisista muuttunut entistä suorituskeskeisempiä ja omanedun tavoittelijoita, joilta ei löydy aikaa pysähtyä hetkeksi keskustelemaan esimerkiksi naapurin kanssa.

    Uskon työelämän vaikuttavan meidän ihmisyyteemme julmasti. Työelämä vaatii meiltä jatkuvasti enemmän ja enemmän. Ihmisillä ei tunnu jäävän voimavaroja enää työpäivän jälkeen, jonka syystä jäädään kotiin ja pyritään palautumaan, jotta jaksaisi taas seuraavan päivän töissä. Kun työelämän oravanpyörä pyrkii muuttamaan yksilöä koneiston rattaaksi, onko ihme, jos ei löydy voimia muuhun kuin täyttämään omat perustarpeensa.

    1. Noora Hoo

      Kiitos! Minua jännitti valtavasti kirjoitukseni julkaisu ja se millaisen vastaanoton se saisi.

      Britanniaan nimettiin yksinäisyysministeriksi urheilusta ja kansalaisyhteiskunnasta vastaava ministeri Tracey Crouch vuonna 2018. Ainakaan suomeksi en löytänyt tietoa, onko nimityksellä ollut vaikutusta yksinäisyyden ilmenemiseen. Lisätietoa aiheesta YLEn uutisesta .

      Tulen seuraavassa blogitekstissäni pohtimaan vapaaehtoistyön merkitystä yksinäisyyden ehkäisemisessä. Toivottavasti se herättää pohtimaan samalla lailla, kuin tämä kirjoitukseni.

      Noora

Vastaa