Nuorten työttömyys.

Tuleva kirjoitukseni koskee nuoria. Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Edesmennyt mummuni muistutti minua lukioon mennessäni, omalle tyylilleen napakasti ja huumorin säestämänä – ei sinun päälläsi lukiosta mitään hyötyä tule olemaan, hoitajaksi sinun pitäisi lukea itsesi ja mennä töihin. Mummu <3. Totta toinen puoli. En koe ylioppilaspapereistani olleen juurikaan mitään hyötyä elämäni aikana, paitsi tietysti lukiossa oppimani tärkeät Pavlovin teoria ja litosfäärilaatat. Lukio toi lähinnä itselleni lisäaikaa miettiä, mitä teen isona. Vähän vasemmalla kädellä vedetty koko komeus. Loppujen lopuksi hoitajaksi päädyin lopuksi hoitajaksi päädyin, mummuni kehotuksesta, mutkien kautta. Onnekkaasti olen aina saanut nauttia työelämästä, ilman työttömyysjaksoja. Aina vakituisissa ja itseäni kiinnostavissa työsuhteissa, joissa olen saanut vaikuttaa ja antaa oman panokseni ihmisten hyvinvointiin.  

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suurin uhka ja kuoppa on nuoren syrjäytyminen. Nuorten syrjäytyminen ja työttömyys nousevat esille aika ajoin. Nyt korona-aikana työttömyys on ollut pinnalla useasti, myös nuorten osalta. Uutisessa arvellaan, että ilman vähittäiskauppoja nuorten työttömyys olisi vieläkin massiivisempaa, koska palvelualat ovat kärsineet mittavammin pandemiasta. Myös opiskeluiden ohessa tehtävä sivutyö on saanut tekijöihinsä osuman.  

Uhkakuvan maalailu eli nuorten syrjäytyminen ei ole mikään hatusta tempaistu teema, vaan olemassa oleva yhteiskuntaa vavisuttava ongelma. Syrjäytyminen johtuu monista erilaisista haasteista ja tekijöistä, jotka kasautuvat nuoren harteille isoksi möykyksi. Teemassa pysyäkseni eli pitkäaikaistyöttömyydessä, syrjäytymiseen johtavat muun muassa haasteet peruskoulussa, mikä johtaa vaikeuteen päästä ammatillisen koulutukseen, josta seuraa huono työmarkkina-asema. Näen tämän lumipalloefektinä ja syy-seuraussuhteena, joka ei lopu, ennen kuin siihen reagoidaan ja otetaan vastuuta nuoren pärjäämisestä, kun hän ei itse siihen pysty eikä osaa, eikä välttämättä myöskään ymmärrä tilanteen laajuutta ja miten se näyttäytyy aikuisuudessa.   

Kuva: Kirjoittajan oma

Nykyisessä Sanna Marinin hallitusohjelmassa on huomioitu koulutuksen merkitys tulevaisuuden työllistymisessä. Vaikka peruskoulutuksemme onkin Euroopan kärkikastia, nostaa eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen syrjäytyminen ilmiöinä päätänsä. Maahanmuuttajat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja toimintarajoitteiset jäävät koulutuksessa ja osaamisessa muista jälkeen. Vaikka toisen asteen tutkinnon tärkeys on ymmärretty yhteiskunnassamme työllistymisen ja osallistumisen kannalta perusvaatimukseksi, silti vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 % ikäluokasta. Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita juuri mm. hyvän ja tasavertaisen koulutuksen saavutettavuudelle. Yksi itseäni ilahduttava ja mielestäni tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia nostava esitys saa päivänvalonsa tulevana syksynä eli oppimisvelvollisuuden ikärajan nostaminen 18 vuoteen. Opiskeluiden ja kouluruokailujen maksuttomuus jatkuu. Uudistuksen myötä myös mm. opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja esimerkiksi työasut ovat maksuttomia opiskelijoille. Nuorten tehostettu ohjaus koulussa aloitetaan jo hyvissä ajoin ennen kuin haut toisen asteen paikkoihin alkaa ja perusopetuksen järjestäjillä on velvollisuus jatkaa ohjausta, kunnes oppivelvollinen saa jatko-opiskelupaikan.  

Havahtumista päättäjien tasolla nuorten työttömyyteen on ollut jo vuosia. Siitä esimerkkinä vuonna 2013 voimaan tullut Kataisen hallituksen aikana alkanut Nuorisotakuu-ohjelma. Nuorisotakuu turvaa TE-palveluiden tarjoaman palvelun ja toimenpiteet nuorelle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Tämä mahdollistaa nuorten pärjäämisen työmarkkinoilla ja työpaikan löytämisessä. Nuorisotakuun myötä syntyi myös mahtava Ohjaamo, joka auttaa kaikkia alle 30-vuotiaita mm. työllistymiseen ja opiskeluun liittyvissä haasteissa.  

Kirjoituksessani en esittänyt numeroita nuorten työttömyydestä. Kirjoitin pintaraapaisuna syrjäytymisuhasta, koulutuksen tärkeydestä ja tukipalveluista. Nuorissa totta tosiaan on tulevaisuus ja haluan uskoa, että tulevaisuus näyttää valoisammalta. Haluan uskoa, että hallituksen asettamat tavoitteet tulevat toteen ja jatkossa nuorten opiskelusta ja työllistymisestä tulee helpompaa ja he saavat tarvitsemaansa tukea elämän eri haasteissa. Tällä hetkellä kukaan ei ole varmastikaan välttynyt lukemasta ja näkemästä ikäviä uutisointeja nuorista ja heidän huonovointisuudestaan. Niin järkyttävää kuin se onkin, usein pitää tapahtua jotain vakavaa, jotta havahdutaan.  

LÄHTEET:

TE-palvelut 2021. http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/nuoret/nuorisotakuu/index.html 

THL 2021. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen/syrjaytyminen-ja-syrjaytymisen-riskitekijat 

Ohjaamo 2021. https://ohjaamot.fi/usein-kysytyt-kysymykset 

Valtioneuvosto 2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Yle 2021. https://yle.fi/uutiset/3-11793030 

2 ajatusta aiheesta “Nuorten työttömyys.”

  1. Kiitos mielenkiintoisesta kirjotuksesta!
    Syrjäytyminen on tosiaan suuri uhka nuorille, varsinkin jos peruskoulu jää kesken eikä kunnollista tutkintoa saa suoritettua. Samaistun tuohon, että en itsekkään saanut lukiosta irti oikeastaan muuta, kun vanhojen tanssit ja lisäaikaa mietintään.

    On mahtavaa, että uudessa hallitusohjelmassa huomioidaan koulutuksen merkitys ja jatketaan opiskeluiden sekä kouluruokailujen maksuttomuutta. Peruskouluissa tarjottava tuki toisen asteen koulutukseen jatkamisesta on myös tärkeää. Tämä ei välttämättä kuitenkaan riitä. Itse koen, että suomessa on todella vaikea päästä jatko-opiskelemaan esimerkiksi lukion jälkeen korkeakouluihin. Haluttuihin aloihin varsinkinkin on todella vähän paikkoja ja pääsykokeet ovat vaikeita. Vain pieni osa hakijoista tulee valituksi, ja suurinosa joutuu pettymään. On uutisoitu esimerkiksi, kuinka suomessa on pulaa psykologeista. Tähän löytyy kuitenkin simppeli syy: psykologia-tutkintoon hakeneista vain noin 5% otetaan sisään opiskelemaan. Halukkaita opiskelijoita olisi siis vaikka kuinka paljon, mutta sisään ei vaan pääse. On toki hienoa, että opiskelu on Suomessa maksutonta, mutta tosiasia on se, että osa joutuu lähtemään esimerkiksi ulkomaille ja maksamaan monia tuhansia päästäkseen opiskelemaan unelma-ammattiaan.

    Kouluihin pääsemisen vaikeus on varmasti myös yksi syy nuorten työttömyydelle. Lisäksi tieto tästä ja vaikeista pääsykokeista saattaa pelottaa, eikä sen takia haeta opiskelemaan.

  2. Kiitos hyvästä ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta! Voin hyvinkin yhtyä sinun kirjoitukseesi ja Eveliinan kommenttiin, että lukio oli vain paikka, jossa sai miettiä tulevaisuuden ammattia. En ole itsekään tehnyt ylioppilaspapereillani juuri mitään.

    Mielestäni on hienoa, että uudistuksen myötä opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja työasut olisivat maksuttomia opiskelijoille. Suurin osa lukioon haluavista voi joutua ongelmiin kirjojen oston kanssa. Kirjat ovat melko kalliita ja niitä tarvitaan paljon. Tämä on yksi syistä, miksei nuoret lähde jatko-opiskelemaan yläasteen jälkeen, sillä kaikilla ei yksinkertaisesti vain ole varaa kustantaa opintojaan. Tämä uudistus tuskin kuitenkaan mullistaa jatko-opiskelua, mutta uskon että vaikutusta on kuitenkin pieneen porukkaan, joka tuskailee rahan kanssa.

    Olen täysin samaa mieltä Eveliinan kanssa korkeakouluihin pääsyn vaikeudesta. Esimerkkinä Sosionomin tutkinto ja pääsykokeet. Olen itse käynyt monet sotelin ennakkokokeet ja pääsykokeet läpi ja joutunut monesti pettymään. On ihmeellistä, ettei sosionomiksi hakevan tarvitse enää käydä läpi haastatteluja. Mielestäni haastattelujen avulla nähtäisiin paremmin, onko hakija kelpoinen sosionomiksi, enemmin kuin saako hän täydet pisteet matemaattisesta osiosta. Ymmärrän toki myös pääsykokeet ja niiden tärkeyden, mutta olisi myös tärkeää että niillä, jotka pärjäävät huonommin kokeissa olisi mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa itsestään muillakin tavoilla kuin kokeilla.

Kommentoi