Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointi

Turvapaikka- ja kotoutumisprosessit vaikuttavat huomattavasti aikuisten, nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Onnistuneet prosessit edistävät osallisuuden tunnetta, sekä ehkäisevät syrjäytymistä ja näin parantavat hyvinvointia. 

Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat törmäävät ensin turvapaikkaprosessiin ja sen jälkeen kotoutumisprosessiin, jolloin yksinäisyys voi muuttua elämäntyyliksi. Yksinäisyys voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten immuunivasteen heikkenemiseen. Psyykkisellä puolella yksinäisyys taas voi johtaa kokemukseen ulkopuolisuudesta ja syrjäytetyksi tulemisesta, mikä taas aiheuttaa eriarvoisuutta ja toivomuutta. Yksinäisyyttä tulisi vähentää ja jopa ennaltaehkäistä, ja varsinkin tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajanuoriin, sillä he ovat iso osa meidän yhteiskunnan tulevaisuutta. Uskon, että yksinäisyys on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma, joten yhteistyö on välttämätön.

Kuva: Pixbay

Vaikeat kokemukset ja haasteet 

Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten taustalla voi olla usein vaikeita kokemuksia. Jo entistä traumatisoitunutta alaikäistä kuormittavat turvapaikkaprosessin ja kotoutumisvaiheen kokemukset. Esimerkiksi siirtymiset alaikäyksiköstä toiseen, asuminen kaukana sukulaisista ja vastuunotto heistä. (thl.fi.) Epävarmuus ja huomisen päivän epävakaus uuvuttavat, eikä yksinäisillä alaikäisillä ole läheisiä kenelle voi kertoa omat huolensa. Sen lisäksi itsenäisyys voi olla heille ennalta tuntematon asia, johon hänen täytyy vielä sopeutua.

Tukemisen ja kotoutumisen edistämisen tärkeys

Turvapaikkaprosessin ajaksi alaikäisiä sijoitetaan ryhmäkoteihin, tukiasuntoihin tai yksityismajoitukseen. Ja vaikka oleskeluluvan saamisen jälkeen lasten ja nuorten huolenpito ja kasvatus järjestetään yleensä perheryhmäkodissa, tukiasunnossa, tuetussa asumisessa tai yksityismajoituksessa on vieläkin tärkeä tukea ilman huoltajaa tulleiden hyvinvointia. Psyykkinen pahoinvointi ja stressi huomattavasti hidastavat kotoutumista, kielen oppimista ja sosiaalisten suhteiden luomista. Näiden kaikkien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi tai parantamiseksi tarvitaan erityistä tukea ammattilaisilta. (thl.fi.)

Millä tavalla voi edistää alaikäisten hyvinvointia ? 

Suomessa yksin maahan tulleiden alaikäisten mielenterveyttä tuetaan erilaisilla keinoilla. Tärkeä lähtökohta on luoda luottamuksellinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa on turvallista puhua omista asioista. Luottamuksen syntymistä edistävät erilaiset toiminnalliset menetelmät, sellaisia ovat esimerkiksi liikunta, musiikki, vertaistuki kokemusasiantuntijoilta ja rentoutusharjoitukset. Sen lisäksi mielenterevysammattilaiset tarjoavat jatkuvasti tukea niin kauan kuin sille on tarvetta, ja lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia otetaan huomioon ja tuetaan. Samalla on olemassa erilaisia menetelmiä, joilla tuetaan yksin tulleiden hyvinvointia, esimerkiksi Lapset puheeksi, ProGuard ja TASA. Enemmän tietoa niistä voi löytää lähteistä. (thl.fi.)

Lopuksi haluan sanoa, että jokaisella on oikeus hyvinvointiin, varsinkin lapsilla joiden elämä on vasta alkanut. Olen tosi iloinen siitä, että Suomessa lapsen tulee nähdä ensisijaisesti lapsena, riippumatta oleskeluluvan laadusta tai lupaprosessin vaiheesta. Saavutuksena voi pitää sitä, että alaikäiselle turvapaikanhakijalle kuuluvat samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin kunnan asukkaalle, mukaan lukien tarvittavat lastensuojelun palvelut. Samalla heillä on oikeus käydä koulua ja saada opiskeluhuoltoa. (thl.fi.) 

Alaikäisten kotouttamista voimme edistää myös omalla toiminnalla. Jaa ihmeessä oma mielipide asiasta ja kerro omista ideoista alaikäisten kotouttamisesta ja heidän hyvinvoinnin edistämisestä :).

Lähteet: https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajalasten-nuorten-ja-perheiden-terveys/yksin-tulleet-alaikaiset-turvapaikanhakijat

Menetelmiä yksin tulleiden hyvinvoinnin tukemiseen: 

https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/toimiva-lapsi-perhe-ty%C3%B6/lapset-puheeksi-lp-menetelm%C3%A4

https://guardianstoolkit.eu/fi/

https://mieli.fi/fi/julisteet/selviytyj%C3%A4n-purjeet

https://mieli.fi/fi/julisteet/voimasimpukka

https://mieli.fi/fi/julisteet/kasvun-palat

https://www.mielenterveysseurat.fi/turku/serene/

https://research.uta.fi/tasa/wp-content/uploads/sites/157/2018/08/TASA-tyo%CC%88kirja-kotisivuille.pdf

Jätä kommentti

Vastaa