Oman mielensä vanki

Korona -ajalla on ollut vaikutusta kaikkien meidän elämään jollain tapaa. Toisilla se on voinut vaikuttaa kokonaisvaltaisesti useisiin elämänalueisiin, kuten työhön, opiskeluun, vapaa -aikaan, parisuhteeseen tai terveyteen, kun taas toisilla vaikutukset eivät ole olleet niin massiivisia. Luin muutaman uutisen, joissa käsiteltiin mm. vankien huonokuntoisuutta, poikkeustilan ja muiden syiden seurauksena. Helsingin vankilan uusi johtaja Eeva Säisä nosti esiin sakkovankien terveydentilan. Koronaviruksen välttämiseksi vankiloissa on siirretty useiden vankien vankeuden aloitusta, ja sillä on ollut omat seuraamuksensa.

Kuva: Pexels

Sakkovangit, eli sakkorangaistuksensa vankeudeksi muuttaneet vangit ovat Katri Kirsin jutun mukaan tyypillisesti huono -osaisia, ja poikkeustilan myötä heidän tilanteensa on huonontunut entisestään. Koronarajoitusten myötä monet palvelut ovat olleet suljettuina, ja näihin lukeutuu mm. mielenterveys- ja päihdepalveluita. On todennäköistä, että avun saamatta jäämisellä on ollut suuri vaikutus huono -osaisten vankien hyvinvointiin, ja tästä syystä vankilaan on tuotu entistä huonokuntoisempia vankeja. Vankiterveydenhuollon johtajan Jussi Korkeamäen mukaan tilanne ei vielä ole hälyttävä aiempaan verrattuna, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla vankien huonokuntoisuus on huomattu.

Vankeusrangaistuksia keskeytettiin noin 4000 vangilta koronan vuoksi, ja nyt jonoja aletaan purkamaan. Hoitajien määrää on saatu lisättyä vankiloissa tälle vuodelle, ja Korkeamäki toivoo, että lisärahoitusta hoitajien palkkaamiselle olisi myös ensi vuonna saatavilla, koska vankeusrangaistusten purku tulee kestämään myös koko ensi vuoden.

Koronan seurauksena mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet maanlaajuisesti monien syiden seurauksena: toisilla se voi johtua esimerkiksi menetetystä työpaikasta, talouden heikkenemisestä, yksinäisyydestä tai tilanteen aiheuttamasta yleisestä ahdistuksesta. Koronan vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan vankiloiden ulkopuolelle, vaan sillä on ollut vakavia vaikutuksia myös jo vankilan sisällä oleviin vankeihin. Pelkästään vankilassa olo itsessään voi aiheuttaa tai lisätä mielenterveydellisiä ongelmia, mutta lisääntyneet rajoitukset, kuten liikunnan rajoittaminen, järjestetyn toiminnan vähentyminen ja tapaamisten rajoittamiset ovat psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan mitä luultavammin lisänneet mielenterveyden häiriöitä.

Mielen sairaudet vankiloissa

Korona ja sen mukaan tuomat rajoitukset eivät ole ainoa syy sille, miksi huonovointisten vankien määrä on lisääntynyt. Psyykkisesti oireilevien vankien määrä on muutenkin vuosi vuodelta kasvanut tavallisissa vankiloissa, ja se voi Lauerman mukaan johtua kahdesta eri tekijästä; siitä, että vankilaan päätyneet, eniten häiriintyneet persoonat eivät ole siviilissä saaneet apua ongelmiinsa, tai siitä, että mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt.

Alentunut syyntakeisuus ei ole enää vuoden 2004 lakiuudistuksen jälkeen ollut velvoite tuomion alentamiseen, joten mielentilatutkimuksia haetaan yhä harvemmin. Vakavasti mielisairaat vangit saattavat siis yhä useammin jäädä huomaamatta oikeussaleissa, ja he päätyvät vankiloihin, joissa ei ole saatavilla heidän tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa. Mikäli mielisairautta ei huomata jo oikeussalissa, se voi jäädä myös vankeusaikana huomaamatta. Erityisesti silloin, jos kyseessä on hiljainen, vetäytyvä ja omissa oloissaan viihtyvä vanki. Lauerma näkisi yhtenä ratkaisuna sen, että vakavista rikoksista syytetyille tehtäisiin mielentilatutkimuksia nykyistä useammin. Vakavien rikosten taustalla voi hyvin olla psykoottinen käytös, joka vaatii pitkäaikaista kuntoutusta, ja vankilan sijaan hoitolaitos olisi oikea paikka.

Kuva: Pexels

Ongelman eräs vaikuttava tekijä on resurssien puute. Sama käsite alkaa olla jo hyvin tuttu monellakin eri terveyden- ja sosiaalihuollon toimintakentällä. Pitkäaikaista hoitoa tarjoavissa sairaaloissa, kuten Niuvanniemessä ja Vanhan Vaasan sairaalassa on niukasti paikkoja eikä tarpeeksi henkilökuntaa. Vaikka lyhytaikaisessa hoidossa olisikin tarjolla paikkoja, se ei monille riitä.

Psyykkisesti oireilevien vankien hoitamattomuus tavallisessa vankilassa lisää ongelmia erityisesti vangille itselleen. Kun puhutaan esimerkiksi psykoottisesta vangista, voi hänen käytöksensä olla muiden silmissä hyvin rasittavaa ja johtaa tilanteisiin, jossa erikoisesti käyttäytyvää vankia saatetaan hyväksikäyttää tai kohdella väkivaltaisesti. Mieleltään sairasta on myös helppo manipuloida. Vankeusajan lusiminen hoitamattoman mielen sairauden kanssa todennäköisesti lisää kärsimystä vangille, joka sitten lopulta vapautuu siviiliin entistä huonokuntoisempana. Näin myös rikoksen uusimisriski on suurempi.

Vertailussa muiden Pohjoismaiden kanssa, Suomessa käytetään vankeinhoitoon hyvin niukasti rahaa (19,3 milj. €), kun esimerkiksi Norjassa summa on nelinkertainen. Siellä myös rikosten uusimisprosentti on alhaisempi. Tällä hetkellä palveluja kehitetään, ja yhtenä vaihtoehtona on esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarjoaminen etänä Skypen välityksellä. Palveluita lisättäisiin muutenkin enemmän internetin kautta. On hyvä asia, että kehitystä tapahtuu, mutta itselläni ainakin herää kysymys, kuinka Skypen välityksellä käydyt keskustelut korvaisivat aidon kohtaamisen ja kasvokkain tapaamisen?

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-11618330

https://yle.fi/uutiset/3-7335807

Kommentoi