Olemme kirjoittaneet Syyttömänä syntynyt -blogia nyt usean viikon ajan. Olemme käsitelleet erilaisia aiheita laidasta laitaan, mm. naisvankeja, lasten roolia, vankilajärjestelmää ja vapautumisen haasteita. On ollut hienoa huomata, että kirjoituksemme ovat herättäneet mielenkiintoa! On ollut myös mukava lukea postauksiimme jätettyjä kommentteja ja kuulla teidän ajatuksianne aiheista, sekä jatkaa keskustelua kommenttiboksissa.
Korona -ajalla on ollut vaikutusta kaikkien meidän elämään jollain tapaa. Toisilla se on voinut vaikuttaa kokonaisvaltaisesti useisiin elämänalueisiin, kuten työhön, opiskeluun, vapaa -aikaan, parisuhteeseen tai terveyteen, kun taas toisilla vaikutukset eivät ole olleet niin massiivisia. Luin muutaman uutisen, joissa käsiteltiin mm. vankien huonokuntoisuutta, poikkeustilan ja muiden syiden seurauksena. Helsingin vankilan uusi johtaja Eeva Säisä nosti …
Kuvitellaanpa tilannetta, että olet ollut vankilassa suorittamassa pidempää tuomiota. Ennen tuomiota sinulle on syntynyt lapsi, mutta tuomion aikana tuo vauva onkin jo muuttunut koululaiseksi. Vankeusaikana olet kyllä ollut tekemisissä jonkin verran perheesi kanssa, mutta tapaamismäärät ja ajat ovat kuitenkin olleet hyvin rajallisia, jolloin suhteesi lapseen on jäänyt melko etäiseksi. Tuomion aikana olet kuitenkin jatkuvasti ajatellut …
Kuuntelin Ylen toimittaja Mari Lukkarin nauhoittaman uutisjutun naispuolisista pyöröovivangeista. Mitä edes tarkoitetaan sanalla pyöröovivanki? Pyöröovella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, ettei vankilassakaan juuri pystytä ratkomaan niitä monisyisiä ongelmia, jonka vuoksi vankilaan päädytään uudelleen ja uudelleen, kuin pyöröoven kautta. Parhaillaan Suomen vankiloissa istuu alle 3000 vankia, joista puolet ovat pyöröovivankeja, ja näistä naisia on n. 100. Pyöröovinaiset …
Attention Deficit Hyperactivity Disorder, tunnetummin ADHD, on neurobiologinen oireyhtymä, joka tarkoittaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä. ADHD voi näkyä esimerkiksi vaikeuksina koulussa erityisesti lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeuksina, impulsiivisuutena, sekä päihdeongelmina. Monet näistä piirteistä voidaan liittää myös vankeusrangaistusta suorittavan elämänjanaan.
YLE esitteli Melkein tavallista arkea – artikkelissaan 7.11.2020 elinkautista vankeutta suorittavan ”Mikon” arkea. Mikko suorittaa tuomiotaan sähköisellä valvonnalla toteutetussa vapauttamisyksikössä. Siellä hänen arkirutiininsa ovat tarkkaan määriteltyjä ja liikkumista valvotaan paikannuslaitteilla. Toisaalta kyseinen vankeusmuoto mahdollistaa Mikolle monia siviilistä tuttuja asioita, kuten opiskelun, harrastukset, jne. Mikko opiskeleekin itselleen hierojan ammattia sekä harrastaa aktiivisesti liikuntaa. Hän vastaa esimerkiksi …
Työnteko on yleisesti hyvin arvostettua suomalaisessa yhteiskunnassa. Työtä tekevä ihminen on monen mielestä arvokas ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Työnteko on myös yksi tärkein tapa saada vankilasta vapautunut kiinni yhteiskuntaan ja vankilan ulkopuoliseen elämään, sekä arkeen. Se tuo taloudellista turvaa, ohjaa arkea ja elämää, sekä luo osallisuuden tunnetta. Vankilatuomion jälkeen työpaikan saaminen on kuitenkin usein haasteellista.
Asunnottomuus on ongelma myös Suomessa. Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) sivuilta selviää, että vuoden 2019 lopulla asunnottomia oli 4600, joista yli puolet pääkaupunkiseudulla. Asunnottomien määrä on onneksi laskenut vuosikymmenien aikana, eikä pitkäaikaisasunnottomia ollut vuonna 2019 kuin alle 1 000, mikä on huomattava ero kymmenen vuoden takaiseen yli 3 000 pitkäaikaisasunnottomaan. Kehitys on siis ollut positiivista. …
Tässä tekstissä halusin käsitellä yhtä huolestuttavaa ilmiötä, joka koskee suurta osaa vapautuvista vangeista. Monet vapautuvat vangit palaavat vanhoihin tapoihinsa. Tämä ilmenee esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttönä tai rikollisen toiminnan jatkumisena.
Vangeille ja etenkin pitkäaikaisen tuomion suorittaneille ihmisille, laaditaan jo tuomion aikana palvelusuunnitelma vapautumisen jälkeiseen elämään. Heille pyritään järjestämään vankeusaikana tarvitsemaansa koulutusta ja vapautumisen jälkeiseen aikaan on tarjolla runsaasi eri tukimuotoja. Kaikilla näillä palveluilla on yksi jalo päämäärä, pyrkiä integroimaan heidät osaksi yhteiskuntaamme. (Rikosseuraamuslaitos 2019.)