Valinnat.

Sisäministeriö on kertonut tiedotteessaan, että tänä vuonna 2020 Suomi vastaanottaa 850 kiintiöpakolaista. Syyrialaisia (Libanoninsta ja Turkista) 400 henkeä, Sambiasta 200 kongolaista sekä Nigeristä 130 henkeä. Loput 120 kiintiöpaikkaa varataan hätätapauksien vastaanottoon ja näille ei ole etukäteen määritelty kansalaisuus- tai aluerajauksia.

Tiedättekö, minkälainen prosessi näiden pakolaisten valitseminen sitten todellisuudessa on?

Kiinitöpakolaisten valintaprosessi on monivaiheinen ja voi kestää kuukausia. Tärkein edellytys on tietenkin kansainvälisen suojelun tarve. Toisena tärkeänä edellytyksenä pidetään uudelleensijoittamisen tarvetta, silloin kun henkilö ei voi palata kotimaahansa, mutta ei voi jäädä pysyvästi oleilemaan sen hetkiseen sijoitusmaahan.

Kiintiöpakolasen valinta perustuu YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ltä saatuihin asiakirjoihin ja pakolaisen ennakkohaastatteluun. Haastatteluissa selvitetään tarkemmin kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoituksen tarve sekä Suomeen kotoutumisen edellytyksiä. Lisäksi varmistetaan, ettei valinnalle ole turvallisuuteen liittyviä esteitä.

Maahanmuuttovirasto kokoaa valintaryhmän, joka matkustaa pakolaisten luo tekemään näitä haastatteluja ja lisäselvityksiä. Ennen matkaa virasto saa ennakkotiedot haastateltavista UNHCR:n kautta. Tiedoksi annetuissa henkilöissä on noin 20% ylimääräistä verrattuna kiintiöön, jotta se saataisiin täytettyä mahdollisista hylkäyksistä huolimatta. Eli haastatteluun pääseminen ei vielä ole takuu kiintiöpaikan saannista.

Haastattelumatkan jälkeen pyydetään suojelupoliisilta lausunnot esitetyistä pakolaisista. Vakavissa lääketieteellisissä tapauksissa konsultoidaan tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön lääkäreitä hoitoennusteista ja -mahdollisuuksista. Hätätapausten kohdalla arviointiin voidaan katsoa riittäviksi toimitetut asiakirjat ja päätös saatetaan tehdä ilman haastattelua.

Kun valinnat on tehty, niistä ei voi valittaa!

Itselleni tämä prosessi oli täysin vieras ja halusin tuoda tämän muillekin tiedoksi. Miten ja kuka valitsee kiintiöpakolaiset ja millainen se prosessi kokonaisuudessaan on? Kyse on organisoidusta, laajemmasta ja aikaa vievästä prosessista. Valinnat ovat harkittuja ja tarkkaan arvioituja. Ja kun pakolaisia on miljoonia, niin siihen voi jokainen sitten vielä mielessään verrata tuota Suomen 850 paikkaa.

Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö. Kotouttaminen.fi. Viitattu 1.11.2020. https://kotouttaminen.fi/valinta

Valtioneuvosto. Sisäministeriö. Tiedote 17.9.2019. Viitattu 1.11.2020. https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/suomi-vastaanottaa-850-pakolaista-vuoden-2020-pakolaiskiintiossa

2 kommenttia artikkeliin ”Valinnat.

  1. JenniHoo

    Moikka,
    Selkeä ja sopivan lyhyt kuvaus tästä haastavasta prosessista.
    Itselleni tuli yllätyksenä, että tehdystä päätöksestä ei voi valittaa. Tämä kummastuttaa, koska onhan aina mahdollista, että prosessissa tapahtuu virhearviointeja ja on mahdollista, että kaikkia vaikuttavia seikkoja ei olekaan huomioitu.
    Täytyy siis luottaa siihen, että näitä päätöksiä tehdään suurella tarkkuudella ja huolellisuudella.

  2. TinaL

    Kiitos, mielenkiintoisesta, tiivistä infosta aiheeseen liittyen. Itsellenikin tämä antoi lisää tietoa, koska juuri tuosta vaiheesta en ollut kuullut, miten pakolaiset valitaan juuri Suomeen tulevaksi. Vielä jäi auki se, miten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR valikoi tai miten heidän listoilleen juuri tietyt ihmiset päätyvät ennakkohaastatteluihin ja sen kautta Suomeen hakijoiksi. Eli se prosessi, joka on ennen Suomen mukaantuloa, olisi myös yhtä kiinnostava.

    Vastaanottokeskusten elämästä ja siitä odotteluntäyteisestä, pitkältä tuntuvasta vaiheesta mediassa muutama vuosi sitten kirjoitettiinkin enemmän, kun vastaanottokeskuksia oli vähän kaikkialla Suomessa.

    Vaikka päätöksestä ei voi valittaa, ihmiset voinevat hakea heti toiseen maahan vai mitenköhän prosessi kielteisen päätöksen jälkeen etenee… Saavatkohan hakea vain yhteen maahan kerrallaan? Mielenkiinto aiheeseen heräsi taas tekstin myötä, kiitos.

Vastaa