Kun tarkastellaan pakolaisten kotiutumista ja yhteiskuntaan asettumista, voimme huomata, kuinka yksi ryhmä jää selkeästi muita enemmän syrjäytymisvaaraan. Pakolaisperheiden äideillä tai pakolaisnaisilla on vaikeampaa päästä osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöjä, sillä naiset ovat usein huonommin koulutettuja ja työllistettyjä omassa kotimaassaan. Kuinka voimme ehkäistä sen, etteivät pakolaisnaiset jää yksin uudella paikkakunnalla ja uudessa yhteisössä?
Kun isät ja miehet pääsevät nopeammin työelämään uudessa kotimaassaan, jäävät äidit usein kotiin pitämään huolta lapsista ja kodinhoidosta. Jos pakolaisilla ei ole valmiita kontakteja uudella paikkakunnalla, äideillä ei välttämättä ole minkäänlaisia sosiaalisia kontakteja. Perheessä, jossa kaikki lapset käyvät koulua tai päiväkotia, äidillä on erittäin suuri riski kokea yksinäisyyttä ja syrjäytyä täysin muista. Tällaisiin asioihin tarvitaan tukea kunnalta, järjestöiltä tai yksityisiltä yrityksiltä.
Minkälaista tukea kyseisessä tilanteessa olisi hyvä tarjota?
Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa äideille erilaisia tukipalveluita, joissa äidit voivat tutustua uusiin tuttavuuksiin ja oppia vaikka uutta kieltä ja kulttuuria. MLL tuottaa “Ystäväksi maahanmuuttajaäidille” toimintaa, jossa MLL tarjoaa koulutetun vapaaehtoisen ystävän yksinäiselle maahanmuuttajaäidille. Ystävät tapaavat toisiaan ja voivat keskustella ja oppia paljon toisiltaan. Apua saa täyttämällä lomakkeen MLL nettisivuilta. Tämä lisää pakolaisäidin mahdollisuuksia asettua paremmin omaan yhteisöönsä ja luoda uusia kontakteja lähialueelta. (mll.fi)
Samankaltaisia aputoimia täytyisi mahdollistaa kuitenkin erittäin matalalla kynnyksellä. Yksi meidän blogin kirjoittajista oli harjoittelussa juuri MLL:n avoimessa kohtaamispaikassa Vantaan Koivukylässä. Siellä mahdollistettiin erittäin matalan kynnyksen palveluita, joihin huono-osaiset perheet pystyivät hakeutumaan tulemalla vain paikan päälle. Siellä heille tarjottiin ruoka- ja vaateapua sekä keskusteluseuraa. Heitä pystyttiin sieltä myös ohjaamaan paremman avun piiriin tarvittaessa. Kyseisessä toimipisteessä toimi myös muita Vantaan kaupungin toimijoita, kuten perhekoutseja, hammashoitajaa ja parisuhdeterapeutti, joten apua oli saatavilla hyvin laajasti.
Tämänkaltaisia toimipisteitä olisi hyvä olla jokaisessa kunnassa kaikkien huono-osaisten saatavilla, ei pelkästään pakolaisten. Maahanmuuttajilla ja pakolaisilla on kuitenkin ehkä erilainen kynnys hakea apua, kun kielitaito on niin heikkoa ja heillä ei ole tietoa, mistä apua lähdetään hakemaan. Jos matalan kynnyksen avuntarjoajia olisi enemmän, voisi myös äitien asettumien osaksi yhteiskuntaa lähteä kehittymään.
Lähteet
MLL. Avuksi maahanmuuttajaäidille-toiminta. 2021. Luettu 13.9.2021 https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/ystavaksi-maahanmuuttajaaidille-toiminta/
Kuvat: Pixabay
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hyvä kirjoitus!
Olipa kiva kuulla, että MLL tuottaa ”Ystäväksi maahanmuuttajaäidille” toimintaa. Siitä hyötyy varmasti molemmat osapuolet. Minun perheeni on toiminut perheystävänä maahanmuuttajaperheelle joitain vuosia sitten. Se oli todella antoisaa. Me aikuiset ja meidän lapsemme opimme paljon toistemme kulttuureista ja toimintatavoista.
Pakolaisnaisten syrjäytymisriski on varmasti todellinen. Siihen vaikuttaa monta tekijää, kuten esimerkiksi mainitsemasi huonompi koulutus. Uskon, että joillain perheillä voi olla myös opittu kulttuuri siitä, että nainen jää kotiin hoitamaan lapsia ja kotia. Jos sellainen on syynä ja esimerkiksi puoliso on joustamaton tämän asian suhteen, ei naiselle jää paljoa vaihtoehtoja. Toivon, että pakolaisnaiset eivät jäisi yksin ja he löytäisivät matalan kynnyksen palveluja tai muita palveluja, jotka tukisivat yhteiskuntaan asettumista.