Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen vuosittain. Heitä saapuu erilaisista taustoista ja elämäntilanteista, mutta entä kun turvapaikanhakija lapsi tai nuori saapuukin Suomeen ilman huoltajaa. Mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu? Millaisia palveluita yhteiskunnallamme on tarjota?
Vuonna 2019 Suomeen saapui 102 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman vanhempaa tai muuta huoltajaa. Tämä luku oli vielä suurempi vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui 3024 turvapaikanhakija lasta ja nuorta ilman huoltajaa. Alaikäisen tullessa yksin Suomeen määrätään hänelle edustaja, joka voi käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen asioiden ajamisessa. Turvapaikkaprosessin ajaksi lapsi sijoitetaan ryhmäkotiin tai tukiasuntoon. Lasten ja nuorten turvapaikkahakemukset pyritään käsittelemään nopeasti. (Kotoutuminen.fi, 2021)
Lapsen tai nuoren saatua oleskelulupa järjestetään hänelle hoitoa, huolenpitoa ja kasvatusta perheryhmäkodissa, tukiasunnossa, tuetussa asumisessa tai yksityismajoituksessa. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat alaikäiselle turvapaikanhakijalle riippumatta pakolaisprosessin vaiheesta. Samalla lapsella tai nuorella on oikeus myös koulunkäyntiin ja opiskeluhuoltoon. On tärkeää tukea alaikäisen turvapaikanhakijan hyvinvointia ja erityisesti heidän mielenterveyttänsä. Monilla on taustalla haastavia kokemuksia jo ennen Suomeen saapumista, mutta myös Suomessa olo ajalta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pitkittynyt pakolaisprosessi, kaukana läheisistä oleminen sekä kielteiset turvapaikkapäätökset. Psyykkinen oireilu vaikuttaa lapsen ja nuoren kotoutumiseen täällä Suomessa, sillä silloin on haastavampaa opetella kieltä ja luoda sosiaalisia suhteita. (Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat, 2021)
Turvapaikanhakijalapsille ja nuorille tulee olla tarjolla keskusteluapua mielenterveyden parissa työskenteleviltä ammattilaisilta esimerkiksi psykologeilta tai psykoterapeuteilta. Turvapaikkaa hakevien lasten ja nuorten kanssa työskennellessä luodaan turvallinen, rohkaiseva ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa heidän on helpompi kertoa vaikeistakin kokemuksista. Luottamuksen syntyyn on monia keinoja, mutta yhtenä voi toimia erilaiset toiminnalliset menetelmät kuten liikunta tai musiikki. Tärkeää on myös havaita ja tukea lapsen ja nuoren mielenkiinnon kohteita ja vahvuuksia. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä tavoista, joilla voidaan tukea alaikäisen turvapaikanhakijan mielenterveyttä. (Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat, 2021)
Lähteet:
Kotoutuminen.fi. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneet. 2021. Viitattu 29.9.2021
https://kotoutuminen.fi/alaikaisena-ilman-huoltajaa-saapuneet
Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat. THL. 16.9.2021. Viitattu 4.10.2021
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Nostatte kirjoituksessanne esiin tärkeän ja harvemmin esille nostetun aiheen. Miten meidän ja palvelujärjestelmämme tulisi kohdata alaikäinen pakolainen empaattisesti ja kyetä tarjoamaan tälle vaikuttavaa ja luottamusta, turvaa herättävää tukea. Alaikäisen ei tulisi koskaan joutua tilanteeseen, missä hän joutuu selviytymään ilman vanhempiaan. Saati täysin vieraassa maassa. Saati mahdollisesti erilaisten ja eri tavoin haastavien tilanteiden jälkeen, niin lähtömaan kuin sieltä poistumisen jälkeenkin. Saati paikassa, mikä on kaukana perheestä, kaukana kotimaasta, kaukana kaikesta tutusta. Missä hyvin harva, jos kukaan, puhuu kieltä, mitä ymmärtää. Voin vain kuvitella miten monella tapaa sellainen ihminen kaipaisi ympärilleen luotettavia, pysyviä, hyviä aikuisia. Aikuisia, joilla on hänelle ennen kaikkea aikaa.