Miltä kuulostaa olla sekä vanha että maahanmuuttaja? Miltä tämä sinussa tuntuu?
Vanhuuden eläminen uudessa ja vieraassa maassa ei kuulu monen vanhan ihmisen unelmaan. Vanhuus on ajanjaksoa, jolloin terveys, sosiaaliset suhteet, tulot, sosiaaliset roolit ja asema heikkenevät. Tänä aikana vanhukset ovat yleensä vaarassa joutua ulos yhteiskunnasta. Se on ajanjakso, jolloin yksinäisyyden tunne ja hyödyttömyyden tunne koetaan erittäin voimakkaasti. Näissä olosuhteissa maahanmuutto vaikuttaa syvästi ikääntyneiden maahanmuuttajien tai pakolaisten elämään. Maahanmuuton seurauksena vanhukset menettävät perheensä, ystävänsä, sukulaisensa, lyhyesti sanottuna lähes kaiken sosiaalisen ympäristönsä ja muuttavat täysin päivittäisiä tapojaan. Toisaalta, vaikka heillä olisi perheitä, sukulaisia tai sosiaalisia piirejä uusissa maissaan, iäkkäät maahanmuuttajat voivat kokea yksinäisyyttä.
Jatkuva koti-ikävä ja halu palata voivat aiheuttaa vakavia sairauksia.
Vanhusten ei ole helppoa lähteä kotimaastaan, jossa he ovat syntyneet ja kasvaneet. Ikääntyneenä maasta toiseen muuttoon sopeutuminen on vaikeampaa, sillä mitä vanhempi ihminen on, sitä vahvempi on hänen etninen alkuperänsä. Maahanmuutto voi aiheuttaa mielenterveysongelmia ja kognitiivisia terveysongelmia vanhuksilla ja niistä riippuen fyysisiä ongelmia. Kulttuurisen identiteetin tukeminen on tärkeää eheyden kokemuksen säilyttämiseksi. (Kivilompolo 2011, 26.) Lisäksi jos ajatellaan, että Suomessakin suomalaisilla vanhuksilla on vaikeuksia täyttää henkilökohtaisia tarpeitaan vanhetessaan, kärsiessään monimutkaisista terveydenhuolto ongelmista ja kokea ongelmia, kuten yksinäisyyttä, tilanne on paljon vaikeampi iäkkäille maahanmuuttajille. Vanhukset, jotka eivät tunne asuinmaansa sosiaaliturvajärjestelmää, ovat syrjäytyneitä ja työnnetty ulos järjestelmästä kehittyvän teknologisen järjestelmän ja myös kielitaidon puutteen vuoksi.
Toinen tärkeä seikka on ilmastoero. Valtaosa Suomeen muuttavista vanhuksista tulee lämpimistä maista. Suomen pitkien ja pimeiden talviolosuhteiden sekä sosiaalisen ympäristön puutteen vuoksi vanhukset viettävät paljon aikaa kotona ja ovat passiivisia. Tämä tilanne tuo mukanaan istuma-asumisen ja terveysongelmia.
Kieli on arjen elämänhallinnan ja sosiaalistumisen tärkein tekijä. Uuden kotimaan kieltä, kulttuuria ja perinteitä on vaikea oppia ikisellä. Tästä syystä ikäisellä ihmisellä on myös riski olla riippuvainen muista, koska hänellä ei ole uuden maansa kielitaitoa. Tärkeää on peruskielitaito, kuten osoitteen kysyminen tai pelkkä ruokakaupan ostaminen, rahan nostaminen pankkiautomaatista. Jatkuva riippuvuus perheenjäsenestä tai tulkista saa myös ihmisen menemään itsetuntonsa.
Uuden kielen oppiminen
Kielen oppimista vaikeuttaa monilla luku- ja kirjoitustaidottomuus. Vaikka kieltä oppisikin, sen vähäiset käyttömahdollisuudet johtuen sosiaalisten verkostojen rajoittumisesta omaan perheeseen tai omaan etniseen ryhmään voivat johtaa opitun taidon unohtumiseen. (Kivilompolo 2011, 26.) Sen takia toinen tärkeä tekijä on vertaistuen tarjoaminen näille eri taustoista, uskonnoista, kielistä ja kulttuuritaustoista tuleville ihmisille. Siten nämä ihmiset voivat tavata ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Suomessa asuu 20 000 yli 65-vuotiasta ulkomaalaistaustaista maahanmuuttajaa. Määrä nousee lähivuosina. Joka vuosi noin 4 500 maahanmuuttajaa täyttää 55 vuotta. (Talentia-lehti 2018.) Mitä voidaan tehdä kasvavan iäkkäiden maahanmuuttajien kotouttamiseksi? On tärkeää tuottaa liikuntaa lisäävää toimintaa ja tarjota yksinkertaista suomenkielistä opetusta ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja heidän osallistumisensa varmistamiseksi. Mutta mielestäni vielä tärkeämpää on, että nämä ihmiset harjoittavat toimintaa, joka saa heidät tuntemaan olonsa mukavaksi omassa kielellään ja kulttuurissaan. Tämä voi olla mahdollista vain vahvalla vertaistuella ja luomalla hyviä sosiaalisia verkostoja. Vain tällä tavalla ikäiset ihmiset voivat toimia itsenäisesti ja olla vähemmän syrjäytettyjä uudessa kotimaassaan.
Tietysti on jo ikääntyneiden yhdistyksiä ja toimintaa tukemaan Suomeen muuttavien ikääntyneiden sosiaalista asemaa ja osallisuutta. JADE on yksi näistä yhdistyksistä. JADE on yhdistys, joka vahvistaa ikääntyneiden integroitumista ja edistää ikääntyneiden sosiaalista asemaa ja osallisuutta. Se tekee sosiaalisten vaikutusten selvityksiä varmistaakseen eri taustoista tulevien ikääntyneiden tasa-arvon. Olin jonkin aikaa harjoittelussa JADE:ssa ja minulla oli mahdollisuus seurata jonkin aikaa sinne tulleiden vanhojen maahanmuuttajien kotoutumisprosesseja. Tästä syystä olen todistamassa, kuinka tärkeä JADE on iäkkäille maahanmuuttajille ja kuinka sillä oli erittäin myönteinen vaikutus sinne saapuneiden vanhusten integroitumiseen. Ongelmana on kuitenkin se, että merkittävä enemmistö iäkkäistä maahanmuuttajista ei ole tietoinen näistä toiminnoista tai pelkää osallistua niihin. On tärkeää löytää tapoja saada vanhukset tietoisiksi näistä toiminnoista ja saada heidät mukaan.
Lopuksi iäkkäiden pakolaisten sosiaalinen integroituminen on mahdollista varmistamalla sosiaalinen osallisuus.
Lähteet
Kivilompolo, L. 2011. Ikääntyneiden maahanmuuttajien kotoutuminen. KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU. Viitattu 28.11.2022 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/35651/Kivilompolo_Leena.pdf?sequence=1%20
Ikääntyneiden maahanmuuttajien määre nousee lähivuosina nopeasti 2018. Talentia-lehti. Viitattu 27.11.2022 Ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä nousee lähivuosina nopeasti – Talentia-lehti
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!