Tämän blogitekstin ensimmäisessä osassa, kävin läpi pääpiirteittäin nuorten päihteiden käyttöön johtavia syitä. Keskityin siinä perhesuhteiden ja kaveri- sekä harrastuspiirien vaikutusta päihteiden käytön aloittamisen riskeissä sekä sivuutin lyhyesti nuorten suhtautumista ikätovereidensa kannabiksen käyttöön. Tässä osassa keskitymme tarkemmin nimenomaan nuorten mielenterveydellisiin haasteisiin ja siihen miten ne ovat yhteydessä päihteiden käyttöön.
Tyypillisimpiä mielenterveysongelmia, joita nuorilla on ovat mieliala-, ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt. Näistä kärsii jopa viidesosa nuorista. Osa nuorista voi myös sairastaa useampaa mielenterveyden häiriötä samaa aikaa. (Mielenterveystalo 2022.) Se kuuluu murrosikään, että jossain vaiheessa nuoruutta nuori kokee pahaa oloa, masentuneisuutta tai ailahtelevia tuntemuksia. Kuitenkin, jos nämä tuntemukset alkavat olemaan säännöllisiä ja jatkuvat pitkään voi olla kyse mielenterveyden häiriöistä. THL:n kouluterveyskyselyn (2006-2021) mukaan nuorten kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, matala itsetunto, masennuksen oireet, syömishäiriöt ja huolestuneisuus on noussut viimeisen kahden vuoden aikana. Mielestäni tässä voi nähdä yhteyden koronapandemian aiheuttamaan etäopiskeluun.
Vastaus on kyllä molempiin. Mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö kulkevat käsi kädessä. Se on kaksisuuntainen tie. Noora Knaappila (2016) on tehnyt syventävänä opinnäytetyönä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen nuorten mielenterveyden ja päihteiden käytön tutkimuksen suunnista. Tämän tulosten mukaan nuorten päihteiden käyttö on riski mielenterveysongelmille ja taas päinvastoin mielenterveysongelmat altistavat nuoret päihteiden käytölle. Knaappila perehtyi omassa kirjallisuuskatsauksessaan esimerkiksi poikittaistutkimukseen (Stevens, SB. Brice, CS. Ale, CM. & Morris, TL. 2011.), jonka tulokset osoittivat, että kun nuoren masennuksen oireet paheni niin myös päihteiden käyttö lisääntyi. (Knaappila, N. 2016.)
Ei ole ihme, että nuoret, jotka sairastavat jotakin mielenterveyden häiriötä ajautuvat käyttämään päihteitä. Esimerkiksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta kokeva nuori voi saada rentoutumisen kokemuksen alkoholista tai huumeista. Päihteet tuovat hetkellistä helpotusta elämään ja auttavat unohtamaan haasteet, joita nuori käy läpi. Tämä on kuitenkin vain nimenomaan hetken kestävä tunne ja esimerkiksi alkoholin käyttö pidemmällä aikavälillä tyypillisesti pahentaa masennuksen oireita. Myös psyykkinen ja fyysinen kehitys häiriintyy, jos nuori käyttää päihteitä. Olisikin tärkeää miettiä syitä sille, miksi nuori kokee tarpeelliseksi turvautua päihteisiin oman pahan olon helpottamiseksi? Eikö nuori saa riittävästi tukea esimerkiksi kodin tai koulun aikuisilta? Onko nuorten mielenterveyspalvelut niin ruuhkautuneita, että avun hakeminen tuntuu nuorelle liian haastavalta?
Lähteet:
Knaappila, N. 2016. Nuorten mielenterveyden ja päihteiden käytön tutkimuksen suunnat 2011-2016. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100121/SYVENTAVA-1479819195.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mielenterveystalo. 2022. Johdanto nuoruusikään. Viitattu 20.9.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/Johdanto-nuoruusikään.aspx
Stevens, SB. Brice, Cs. Ale, CM. & Morris, TL. 2011. Examining depression, anxiety and foster care placement as predictors of substance use and sexual activity in adolescents. Journal of Social Service Research 37 (5), 539-554.
Tilasto 1. THL. 2021. Kouluterveyskysely 2006-2021. Viitattu 20.9.2022. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_trendi?alue_0=600836&mittarit_0=187209&mittarit_1=200386&mittarit_2=200408&sukupuoli_0=143993#
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!