Moikka! Tämä on meidän viimeinen postauksemme, ja on aika lopettaa blogimme. Kikan kanssa kirjoitimme blogia kehityvammaisuudesta & erityisesti itsemääräämisoikeudesta. Jokaisessa meidän postauksessa on erilainen teema liittyen itsemääräämisoikeuteen, mutta jokaisessa postauksessa korostuu vahvasti tasavertaisuus, yhdenvertaisuus sekä suvaitsevaisuus.
Pitkäaikaistyöttömien joukosta nousee kaksi demografista ryhmää, joiden työllistymisessä on erityisiä haasteita: nuoret vastavalmistuneet ja yli 55-vuotiaat. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Väitetään, että suomalainen etuusjärjestelmä työntää ikääntyneitä ulos työmarkkinoilta ja sulkee heidät omaan kannustinloukkuunsa, josta esimerkkeinä ”eläkeputki” ja viimeisen työnantajan ns. sakkomaksu (Toivonen, Rantahalvari 2020). Etuusjärjestelmään ja ammatilliseen osaamiseen liittyvien rakenteellisten muutosten
Jokainen meistä pelkää jotain ja kokee ahdistavia tuntemuksia, jotka hallitsevat mieltä päivittäin. Jokaisella on omat syynsä pelätä tiettyjä asioita ja ne pelot pohjautuvat jokaisen henkilökohtaiseen mieleen. Usein pelko kohdistuu itselle tärkeisiin ja rakkaisiin asioihin, tai sitten asioihin, jotka tuottavat ajatuksen tasolla ahdistusta ja negatiivisia tuntemuksia. Pelot ja ahdistukset ovat asioita, jotka horjuttavat mielenterveyttä ja vaikuttavat
Pelko ja mielenterveys Read More »
Suomessa maahanmuuttajien integraatiosta puhutaan sanalla kotouttaminen. Kyse siis on prosessista, kun henkilö muuttaa maasta toiseen ja löytää oman paikkansa olla yhteiskunnassa sekä toimia siellä. Integraatio on kaksireittinen kehityskulku, siihen sisältyy aktiivinen osallistuminen ja identiteetin säilyttäminen. Integraatio katsoo menneisyyteen; lähtömaahan, lapsuudesta peritty identiteetti, etninen tai kulttuurinen tausta. Ja myös tulevaisuutteen; kohdemaa ja siihen samaistuminen, monitahoinen osallistuminen.
Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan Read More »
Jokainen yksilö tarvitsee riittävästi unta, jotta henkinen ja fyysinen toimintakyky on mahdollisimman korkealla. Kun me nukumme, niin meidän mielemme ja keho lepää ja kokonaisvaltaiset voimat palautuvat. Mielenterveyttä miettiessä, erityisen tärkeää on aivojen lepo ja palautuminen, joka vaikuttaa oleellisesti mielenterveyteen.
Unen vaikutus mielenterveyteen Read More »
Hyvin usein liikunnasta puhuttaessa ajatellaan, sen hyödyttävän ja kehittävän ainoastaan ihmisen fyysisiä ominaisuuksia. Toki liikunnan merkitys on valtava ihmisen fyysiselle jaksamiselle ja sen kehittymiseen, mutta kaikki tuo on kuitenkin ainoastaan yksi osa liikunnan isompaa merkitystä ihmiselle. Liikunta tuottaa useimmiten näkyvää kehitystä, joka on helppo huomata ja todeta. Mutta pään sisällä henkisesti tapahtuva jää useimmiten pimentoon
Liikunnan vaikutus mielenterveydelle Read More »
Viisikon seikkailut sote-maassa –blogi on tullut päätökseen. Olemme käsitelleet blogissamme sosiaalialan järjestöjen ja palvelutuotannon arviointia, Tampereen kaupungin suunnitelmia ikäihmisten palvelujen parantamiseen, ikäihmisten kokemaa yksinäisyyttä ja sen ehkäisemistä, vanhuutta kehitysvaiheena elämänkaaressa, terveyspalvelujen lähestyttävyyttä ja sairauden pelkoa, hoivayksiköiden tilanteita kilpailutusten kourissa, eläkeläisten pulmia sosiaaliturvajärjestelmän syövereissä, ikäihmisten kotihoitoa, alzheimerin tautia sairastavan Ritvan pääsyä hoivakotiin, järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa ikäihmisten
Viisikon blogin päätös Read More »
Ikääntyneiden huumeidenkäyttäjien elämä on yhteiskunnassamme vaiettu asia. Sitä ei juurikaan huomioida palveluissa, eikä heidän tulevaisuutensa ole herättänyt vielä huolta – siitäkin huolimatta, että jotakin merkittävää on selvästi tulossa ihan tuolla kulman takana. Yksittäisiä lehtiartikkeleita tai dokumenttiohjelmia lukuun ottamatta aihetta ei käsitellä yleisessä keskustelussa, ja harvassa ovat ne asiantuntijoiden kannanotot, joita olen onnistunut löytämään asiaan perehtyessäni.
Korvaushoito ryhmäkoteihin? Read More »
Kehitysvammaisilla, kuten kaikilla muillakin, on oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan. Entäpä jos ei ole vapaa-ajan kaveria, mistä sellaisen voisi saada? Tämä oli asia, jota jäin pohtimaan kun ohimennen silmäilin Tukiliiton sivuilla kaveritoimintaa. Päätin tutkia kaveritoimintaa hieman tarkemmin ja selvittää mitä se sisältää ja mitä muuta voisi olla tarjolla. Kaikkihan me kaverin tarvitsemme! Tukiliitto tarjoaa Yhdenvertaista kaveritoimintaa, joka
Kaksin aina kaunihimpi Read More »
Tampereella on ainakin yksi kaupunginosa, josta keskikaupungille asioimaan lähtevät ihmiset puhuvat menevänsä ”Tampereelle” eli puhuvat kotikaupunginosastaan oman kaupunkinaan. Tämä kaupunginosa on Hervanta. Kaupunginosan suunnittelu aloitettiin 1960-luvulla ja ensimmäiset asukkaat Hervantaan muuttivat vuonna 1973. Vuosina 2015–2017 tehdyssä kehittämishankkeessa (Tampereen kaupunki 2018) todettiin, että ikääntyneiden määrä alueella kasvaa lähivuosina voimakkaasti, sillä rakentamisen aikaan Hervantaan muuttaneista moni asuu
Yhdistystoiminnan ytimessä: vapaaehtoisapua ikäihmisille Hervannassa Read More »