STIGMA

Moni ihminen pitää terveyttä tärkeänä arvona ja haluaa ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Miksi mielenterveydestä ja sen häiriöistä ei siis kuulla niin paljon puhetta? Stigma. Stigmalla tarkoitetaan niitä asenteita ja arvoja, joiden mukaan mielenterveyden ongelmat ovat häpeällisiä. Stigma, eli häpeäleima eristää mielenterveyden ongelmista kärsiviä, ja määrittelee tiukasti, mikä on ”normaalia” ja mikä ei.

Ihmiskunta on pitkän aikaa kohdellut mielen sairauksista kärsiviä ihmisiä ihmistä alempina olioina, hulluina, koekaniineina, yhteiskunnan riesoina ja naurun aiheena. Nykyään tiedämme enemmän ja paremmin, ja puhumme näistä asioista enemmän, mutta monilla on edelleen vahingollisia asenteita ja vääriä luuloja mielenterveyden häiriöistä ja niistä kärsivistä ihmisistä.

Kuka tahansa voi sairastua flunssaan tai saada syövän. Yhtä lailla kuka vain voi masentua tai kärsiä psykoosista. Tietyt asiat, kuten geenit, ympäristö ja elämäntavat voivat vaikuttaa mahdollisuuksiimme sairastua, sekä positiivisesti että negatiivisesti. Loppujen lopuksi olemme kaikki kuitenkin ihmisiä. Fyysistä sairautta ei yleensä tarvitse salailla, ja hoidosta ja hoitoon pääsystä puhutaan ilman sellaista leimautumisen pelkoa, mitä voisi odottaa esim. mainitessa psykiatriselle osastolle pääsyä. Miksi?

Stigman takia mielenterveyden ongelmista voi olla vaikea puhua. Jopa 70 prosenttia masennuspotilaista haluaa salata tilansa, usein peläten syrjintää ja erilaista kohtelua.

Nimby eli not in my backyard ilmiö on vahvistanut mielenterveyden häiriöitä torjuvia asenteita, esim. neljäsosa suomalaisista torjuu ajatuksen mielenterveysongelmaisista naapureista. Tällainen ajattelu eristää mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ihmisiä, ja pahentaa pelkoa muille kertomisesta ja avoimesta vuorovaikutuksesta.

Mielenterveyden häiriöitä on monia ja monenlaisia, ja niiden tunnistaminen ei onnistu pelkillä röntgenkuvilla tai verinäytteellä. Yleisimpiä ovat masennustilat ja ahdistuneisuushäiriöt, joiden oireita voi moni kokea hetkellisesti eri elämäntilanteissa. Silti yhtä lailla kuin lievä masennus on mielenterveyden häiriö, syömishäiriöt, persoonallisuushäiriöt ja psykoosit ovat myös mielenterveyden häiriöitä.

Mielenterveyden häiriö ei itsessään poissulje hyvinvointia. Ihminen voi parantua tai kohentaa oloaan pidemmiksi ajoiksi. Omahoito ja saatu apu vaikuttavat paranemiseen, ja oireista huolimatta ihminen voi toipua antoisaan elämään. Toipumiselle on kuitenkin tärkeää mm. toivo, osallisuus ja sosiaaliset suhteet sekä niistä saatu tuki.

Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulisi panostaa enemmän, jos ei kanssaihmisistä välittäminen riitä syyksi, niin myös koska mielenterveysongelmat ovat kalliita yhteiskunnalle. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyään suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja, 50 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeen saajista on mielenterveysperusteisella eläkkeellä.

Mielenterveyden häiriöt voivat koskettaa ketä tahansa, ja ilman avointa mieltä ja keskustelua, niistä kärsivät ihmiset voivat kärsiä yksin, sillä harvoin häiriö näkyy päällepäin. Mielenterveydestä puhuminen on tärkeää, jotta useampi uskaltaisi pyytää ja saisi apua. Sinä voit vähentää stigmaa mm. seuraavilla tavoilla:

• Kohtaamiset
• Ei-leimaava puhe
• Julkiset vastalauseet vääryyksiä kohtaan
• Oikean tiedon lisääminen ja väärän korjaaminen

Mielenterveyteen ja sen häiriöihin liittyy paljon erilaisia myyttejä ja stereotypioita, jotka pahentavat stigmaa. Suosittelen jokaista lukemaan tämän lyhyen Ylen artikkelin jo neljän vuoden takaa, joka on yhä yhtä ajankohtainen kuin julkaisuhetkellään.

– Nauristo

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!