Opintojen aloittaminen on varmasti kaikille aina jollain tasolla stressaava kokemus. Lyhyessä ajassa on kyettävä omaksumaan paljon uusia käytännön asioita, puhumattakaan itse opiskeltavan asian oppimisesta ja monista koulutehtävistä suoriutumisesta. Alkuvuoden koronatilanne esti opintojen alkamista kampuksella, mikä on varmasti joillekin tuoreille opiskelijoille ollut myös jaksamista kuormittava tekijä. Tulen tässä blogikirjoituksessa kertomaan omista kokemuksistani P2P-opinnoista uutena liiketalouden opiskelijana Laurean Hyvinkään kampuksella sekä siitä, millaista on ollut toimia projektipäällikkönä P2P-projektissa.
Ensimmäinen projekti – miten minusta tuli projektipäällikkö?
Aloitin tosiaan tänä keväänä ammattikorkeakoulun opintotaipaleeni Laurean Hyvinkään kampuksella oikeudellisen osaamisen koulutuksessa. Tulen siis myöhemmin opinnoissa suuntautumaan oikeudellisen osaamisen pariin, mutta ainakin tämä ensimmäinen kevät on kulunut ydinosaamisen opintoja suorittaessa. Laurean Hyvinkään kampuksella on tarjolla ainutlaatuinen projektiopiskelumalli (P2P, Peer to Peer), jossa perinteisten luentojen ja tenttien sijaan opiskelijat ovat mukana aidoissa työelämään liittyvissä projekteissa. Tällaisella opiskelumallilla on paljon hyviä puolia. Opiskelijat pääsevät muun muassa verkostoitumaan työnantajien kanssa ja oppimaan tekemisen kautta monia tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja. P2P-opiskelumalli sopii erityisesti niille, joille oppiminen tapahtuu parhaiten tekemisen kautta.
“Prebriiffissä jaettiin jokaiselle tiimin jäsenelle omat roolit, ja minun roolikseni tuli projektipäällikkö.”
Opintojen alkaessa minulla ei kuitenkaan ollut mitään käsitystä P2P-opiskelumallista tai projekteista ylipäätään. Hämmennykseni oli siis suuri, kun ensimmäisenä koulupäivänä intensiiviviikolla oli prebriiffi, jossa tapasin ensimmäisen projektini ohjaajan sekä projektitiimini. Ensimmäisen projektini muut jäsenet olivat kaikki myös juuri aloittaneita opiskelijoita, joten hämmennystä oli jonkin verran varmaan kaikilla osapuolilla. Prebriiffissä jaettiin jokaiselle tiimin jäsenelle omat roolit, ja minun roolikseni tuli projektipäällikkö.
Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
Ensimmäiset kokemukseni projektipäällikön roolista ja ylipäätään projektiopiskelumallista alkoivat intensiiviviikon jälkeen, kun molemmat kevään projektini lähtivät käyntiin briiffeissä tavatessamme tiimien kanssa projektien toimeksiantajia. Jo ensimmäiseen opiskelukuukauteen mahtui hyvin paljon uusia käytännön asioita, uusiin ihmisiin tutustumista ja melkoinen määrä Teams-tapaamisia. Viikot kuluivat välillä nopeasti, kun pääsimme tiimin kanssa työmoodiin, jolloin käsillä olevat tehtävät ovat kaikille selkeitä ja työskentely on tehokasta. Välillä aika tuntui valuvan hukkaan, kun ei ollut kenelläkään selvät sävelet siitä, mikä on homman nimi ja mitä seuraavaksi. Yhdessä tiimin kanssa ja ohjaajan opastuksella saimme kuitenkin aina pähkäiltyä, miten projektia saataisiin eteenpäin.
Käsilläni oli kaksi hyvin erilaista projektia; verkostoitumistapahtuman järjestäminen ja markkinointitutkimuksen toteuttaminen. Minulla ei ollut kokemusta kummastakaan aiheesta, joten tietämättömyys sekä epävarmuus omasta osaamisesta olivat kieltämättä olleet isoja stressinaiheita molempien projektien kohdalla. Erityisesti projektipäällikön rooli toisessa projektissa on ollut haastavaa, ja olen joutunut poistumaan hyvin kauas omalta mukavuusalueeltani. Kahden projektin kanssa sumplimisessa oli myös omat haasteensa. Kaikilla tiimieni jäsenillä oli kuitenkin melko samanlainen tilanne, joten sain vertaistukea ja pystyin jakamaan projekteihin liittyviä kokemuksia muiden kanssa.
Kevääni kului opintojen osalta kahden projektin ja kahden opintojakson parissa. Yhtäkkiä onkin toukokuu ja tulosten esittelyt ovat jo takanapäin. Ensi viikolla on P2P-projektiseminaari, jossa tulen tiimin kanssa esittämään meidän projektiamme ja mitä kaikkea ollaan kevään aikana saatu aikaiseksi.
Mitä minulle on jäänyt käteen tästä keväästä?
Projektityöskentely on ainakin omalla kohdallani ollut melkoista vuoristorataa tämän ensimmäisen kevään aikana. Olen kokenut sekä onnistumisen riemua että epätoivon hetkiä. Olen kiitollinen näistä kaikista kokemuksista sekä uusista opituista taidoista ja tiedoista. Erityisesti onnistumisen kokemukset ovat jääneet hyvin mieleen, kun olemme tiimien kanssa ohjaajien opastuksella saaneet projektit onnistuneesti päätökseen. Nyt kun suurin työ on jo tehty, on aika nauttia keväästä ja odottaa kesän tuloa. Syksyllä palataan taas opiskeluhaasteiden pariin!
Kirjoittanut: Julia Vu
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!