Eläkepäivillä: tervehdys

Hei! Tervetuloa seuraamaan PaSoVa 2021 -kurssin blogimme kirjoituksia.

Olemme neljä ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa Laureasta, Nea, Saara, Timo ja Marianna. Teemme palvelujärjestelmä ja sosiaalilainsäädäntö kurssiin liittyvää case-tehtävää, jossa paneudumme ikääntyneelle pariskunnalle tarjottaviin palveluihin.

Nea on 21-vuotias varhaiskasvatuksen opettaja Vantaalta ja on kiinnostunut palvelutarjonnasta sekä ikääntyneiden avun tarpeesta.

Marianna on 22-vuotias myyjä ja asiakaspalvelun lisäksi kiinnostunut erityisesti mielenterveystyöstä.

Saara on lukiosta sosionomin opintoihin siirtynyt täysiaikainen opiskelija, jonka kiinnostus on kohdistunut perhe- ja lähisuhteisiin, sekä ikääntyneiden hyvinvointiin.

Timo työskentelee stuerttina ja on kiinnostunut yleisesti vanhustyöstä.

Blogissamme keskitymme ikäihmisten palveluihin, arkeen ja avun tarpeeseen. Julkaisemme uuden päivityksen joka perjantai 4.2.2022. asti.

Ikääntyneen yksinäisyys

Yksinäisyys on mielenterveyttä heikentävä tunne, joka voi pitkittyessään aiheuttaa esimerkiksi masennusta, ahdistusta ja unettomuutta. Tutkimusten mukaan ikäihmiset kokevat itsensä muita useammin yksinäiseksi. Syynä ei kuitenkaan ole ikä itsessään, vaan riskitekijät. Yksinäisyydelle löydettyjä riskitekijöitä ovat esimerkiksi naissukupuoli, yksin asuminen, korkea ikä ja huono terveydentila. Esimerkiksi näön, kuulon ja muistin heikkeneminen voi vaikeuttaa kommunikointia ja siten lisätä yksinäisyyden tunnetta. Yksinäisyyden on todettu huonontavan toimintakykyä entisestään, se voi aiheuttaa muun muassa muistihäiriöitä.

Ikäihmisten yksinäisyys on usein seurausta elämäntilanteen muutoksesta tai -tapahtumasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi eläkkeelle jääminen, puolison kuolema tai sairastuminen. Eläkkelläkin olisi siis hyvä pitää kiinni säännöllisestä päivärytmistä ja sosiaalisista suhteista. Yksinäisyyden ehkäisyssä auttaa myös mielekäs tekeminen ja tuntemuksistaan puhuminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan yli 40% ikääntyneistä koki yksinäisyyden tunteen kasvaneen koronapandemian aiheuttamien tapaamisrajoitusten seurauksena. Helsingin yliopiston tutkimushankkeen mukaan tapaamisrajoitukset ovat vaikuttaneet negatiivisesti erityisesti hoivakodeissa asuvien muistisairaiden toimintakykyyn. Monet hoivakodeissa asuvat ovat jo ennen pandemiaa kokeneet olevansa hyvin yksinäisiä. Joidenkin tutkimusten mukaan hoivakotiin muuttaminen voi lisätä yksinäisyyttä, sillä vaikka ympärillä on jatkuvasti ihmisiä, heihin ei syystä tai toisesta saa luotua läheistä suhdetta. Pandemian aikainen toiminnan väheneminen sekä hoivakotien laitostuminen ei ole helpottanut asiaa.

Lähteet:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008371524.html

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_ikaihmisten_mielenterveydesta/mielen_hyvinvointi/Pages/%C3%BDksinaisyys_ja_mielen_hyvinvointi.aspx

https://www.elakeliitto.fi/tietoa/ikaantyneen-mielenterveys/ikaihmisten-yksinaisyys

Muistisairauden toteaminen ja hoito

Vanhusten määrä lisääntyy ja sen myötä myös erilaisten muistisairauksien esiintyvyys yleistyy. Yleisin muistisairauksien aiheuttaja on Alzheimerin tauti, joka aiheuttaa 60­-70 prosenttia tapauksista.

Muistisairauksien kehittymisen aiheuttajina on usein samankaltaisia tekijöitä kuin sydän- ja aivoverisuonisairauksilla. Korkea verenpaine, diabetes, ylipaino, alkoholi, tupakointi, liikunnan vähäisyys ja korkea kolesteroli ovat merkittäviä riskitekijöitä muistisairauden kehittymisessä. Perintötekijöillä on myös vaikutusta. Muistisairauksien yleisyys kuitenkin lisääntyy voimakkaasti nimenomaan ikääntymisen myötä. Vaikka elintavoilla voisikin olla merkitystä muistisairauden kehittymisessä, ne eivät siitä huolimatta välttämättä estä sen muodostumista.

Lue lisää Muistisairauden toteaminen ja hoito

Elämää Alzheimeria sairastavan puolisona ja omaishoitajana

Halusin perehtyä ensimmäisessä postauksessani Alzheimerin kulkuun ja omaishoitajana toimivan puolison näkökulmaan. Haastattelin 64-vuotiasta Ainoa, joka toimii 76-vuotiaan Paavo-puolisonsa omaishoitajana ja edunvalvojana. Kerron postauksessa ensin, miten Paavon tilanne eteni, jonka jälkeen kerron Ainon kokemuksia omaishoitajana toimimisesta.

Lue lisää Elämää Alzheimeria sairastavan puolisona ja omaishoitajana

Palveluiden äärellä Kanta-Hämeessä

Aava*, 71v. asuu Kanta-Hämeessä miehensä kanssa, ja ovat asuneet samassa kunnassa jo yli 20 vuotta. Haastattelin Aavaa heidän kotikuntansa tarjoamista ikäihmisten palveluista.

Lue lisää Palveluiden äärellä Kanta-Hämeessä