Elämää Alzheimeria sairastavan puolisona ja omaishoitajana

Halusin perehtyä ensimmäisessä postauksessani Alzheimerin kulkuun ja omaishoitajana toimivan puolison näkökulmaan. Haastattelin 64-vuotiasta Ainoa, joka toimii 76-vuotiaan Paavo-puolisonsa omaishoitajana ja edunvalvojana. Kerron postauksessa ensin, miten Paavon tilanne eteni, jonka jälkeen kerron Ainon kokemuksia omaishoitajana toimimisesta.

Lue lisää Elämää Alzheimeria sairastavan puolisona ja omaishoitajana

Mieletön Maa kiittää!

Syksy lähenee loppuaan ja blogimme tulee päätökseen. 

Olemme tutustuttaneet lukijan syksyn aikana muun muassa suomalaisen mielenterveyden maailmaan: pohdimme mielenterveyden haasteiden ylisukupolvisuutta ja niiden mahdollisia juurisyitä sekä vaikutusta yhteiskuntaan maailman onnellisimmassa maassa, nyky-yhteiskunnan nopeaa kehitystä, jossa ihminen ei kerkeä olemaan paikoillaan stressin kasvaessa sekä stigmaa mikä näihin kysymyksiin liittyy. 

Pixabay
Lue lisää Mieletön Maa kiittää!

Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia

Stressi on normaali osa ihmisen elämää, ja sen ajoittainen kokeminen on ihmisen biologian ja elämän kannalta perusteellista. Stressin aiheuttamalla ylivireystilalla, joka mm. aktivoi sympaattista hermostoa, nostaa kortisoli- ja adrenaliinitasoja, tihentää sydämensykettä sekä usein pistää taistele-tai-pakene –tilaan, on tärkeä tehtävä ja se pitää meidät valppaina tärkeissä tai vaarallisissa tilanteissa (Britannica 2021). Joskus kyky siirtyä nopeasti tähän tilaan on jopa elintärkeää, jos ihmisen kokema vaara on henkeä uhkaava. Pitkittynyt tai krooninen stressitila, joka on hyvin laaja ilmiö, on merkitykseltään kuitenkin ihan eri. Nyky-yhteiskunnassamme tämä yleinen pitkittynyt tai krooninen stressi, joka siis usein vastaa selviytymistilaa, johtuu osittain puutteellisista palautumismahdollisuuksista ja -kyvyistä, joka on terveen stressin rajoille älyttömän tärkeää. Suuri syy tälle on jotkut modernin elämän osa-alueet, kuten elämän monipuolisuudesta johtuva kiire ja hektisyys, sumeampi raja työskentelyn ja vapaa-ajan välillä sekä mahdollisuus olla yhteydessä kaikkeen ja kaikkiin jatkuvasti (Evans 2014). 

Pixabay
Lue lisää Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia

Mahdollisia varjopuolia länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa

Länsimainen nyky-yhteiskunta on muuttunut hurjasti todella pienessä ajassa. Muutos on tapahtunut vähitellen jo monia vuosisatoja, mutta teknologian ja tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä se on kiihtynyt entisestään hurjaa vauhtia. Jos mennään 100 vuotta taaksepäin, nykyinen elämäntapa länsimaissa on melkein kuin toiselta planeetalta. Olemme yleisesti sisäistäneet tämän käsityksen elämäntapojen mullistuksesta ja kaiken sen tuoman monipuolisen elämän potentiaalin. Ihmisten hyvinvointi on monin tavoin kasvanut yhteiskunnan kehittyessä, joka on mahtavaa. Voiko kuitenkin mahtavien edistysten lisäksi modernissa maailmassa olla ihmisen luonnolliselle tasapainolle sudenkuoppia, jotka näkyvät kollektiivisessa mielenterveydessä?

Pixabay
Lue lisää Mahdollisia varjopuolia länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa

Kehitysvammainen lapsi koulussa

Edellisessä postauksessani puhuin, kehitysvammaisen lapsen varhaiskasvatus taipaleesta.
Seuraavassa postauksessa, käsittelen kehitysvammaisen lapsen tulevaa koulutaivalta.
Koulun aloitus on aina perheelle uutta ja jännittävää, se on myös lapselle todella suuri elämänmuutos. Lapsella, jolla on erilaisia tukimuotoja varhaiskasvatuksessa, koulun aloitus voi olla erityisen jännittävää ja perheillä saattaa olla paljon arkeen liittyviä huolia ja ihan käytännön asioita mietittävänä.

Lue lisää Kehitysvammainen lapsi koulussa

Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Kehitysvammaisuuden määritelmä. Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan kehitysvammaisuus määritellään tilaksi, jossa henkisen toiminnan kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Älyllinen kehitysvammaisuus merkitsee vaikeutta ymmärtää, vaikeutta oppia uusia asioita ja soveltaa oppimaansa sekä vaikeutta hallita omaa elämäänsä. Kehitysvammaisuus jaetaan lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja syvään kehitysvammaan.

Kehitysvammaisten ihmisten mielenterveys on usein haavoittuvaisempi kuin muilla ihmisillä, ja erilaisia mielenterveyden haasteita esiintyykin arviolta 30-50% kehitysvammaisista henkilöistä. Suomessa joka kolmannella lievemmin kehitysvammaisella ja lähes joka toisella vaikeammin kehitysvammaisella henkilöllä arvioidaan olevan mielenterveyden tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Mielenterveyteen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat henkilöön itseensä liittyviä asioita, kuten hyvä fyysinen terveys ja vuorovaikutustaidot. Ulkoiset suojaavat tekijät ovat ympäristöön ja olosuhteisiin liittyviä asioita, kuten sosiaalinen tuki ja turvallinen elinympäristö. Kehitysvammaiset kärsivät samoista mielenterveyden ongelmista kuin muukin väestö, mutta ne jakautuvat hieman eri tavalla. Psykoottisia häiriöitä, ADHD:ta ja käytöshäiriöitä esiintyy kehitysvammaisilla muuta väestöä enemmän. Koska kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden ongelmissa korostuvat eri asiat kuin valtaväestön, myös hoidossa on tärkeää huomioida asiakasryhmä. Mitkä asiat sitten vaikuttavat kehitysvammaisen mielenterveyteen ja miten sitä voidaan tukea?  

Lue lisää Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Pakolaisperheet tuen piirissä

Suomeen saapuvilla pakolaisilla on oikeus saada palveluja, joilla turvataan heidän oleskelunsa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan. Minkälaisiin palveluihin pakolaisilla on oikeus meidän yhteiskunnassamme ja kuinka heidän palveluntarjontansa voi muuttua pakolaisprosessin edetessä?

Tässä kirjoituksessa perehdytään erilaisiin palveluntarjoajiin sekä yksittäisiin palveluihin, jotka hyödyttävät pakolaisia uudessa kotimaassaan. Tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa, vaan kartoitetaan meidän yhteiskunnan palvelutarjontaa pakolaisten näkökulmasta.  

Lue lisää Pakolaisperheet tuen piirissä

Kehitysvammainen henkilö väkivallan uhrina

Kehitysvammaisten henkilöiden ja etenkin kehitysvammaisten naisten kokema väkivalta on teema, jonka kohtaaminen sekä puheeksi ottaminen voivat olla haastavia kenelle tahansa ihmiselle riippumatta siitä ovatko nämä sosiaalialan ammattilaisia tai tavallisia maallikkoja. Miten eri väkivallan muodot voidaan tunnistaa ja ennen kaikkea miten niihin voidaan puuttua?

Lue lisää Kehitysvammainen henkilö väkivallan uhrina

Millaista on Suomalainen päihdehuolto?

Info pläjäys: 

Suomessa meillä on siitä onnekas tilanne, että meillä on päihdehuoltolaki, joka määrää jokaisen kunnan järjestämään päihdehuoltoa tarvittavan määrän. Palvelujen laatua tarkkailee Valvira, sekä Avi. Jokaisen kunnan tulee vastata tarjoamistaan palveluista. Kunta voi järjestää palvelun itsenäisesti, yhdessä toisen kunnan kanssa tai ostopalveluna muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluilta kuten yhdistyksiltä. Suomessa järjestetään päihdekuntoutujille avohuoltoa, laitoskuntoutusta ja katkaisuhoitoja. Avohuolto on matalankynnyksen toimintaa ja sinne pystyy usein hakeutumaan oma-aloitteisesti sosiaalipalveluiden, terveyskeskuksien tai päihdeyksiköiden kautta. Avohuollossa voidaan antaa sosiaalista tukea, katkaisuhoitoja, ryhmäterapiaa, perheterapiaa tai kuntoutusta. Näiden lisäksi avohuollossa usein kartoitetaan toimeentuloa- ja asumisasioita. Laitoskuntoutus taas vaatii melkein aina lähetteen ja sen voi saada vasta silloin, jos on todettu ettei avohuolto riitä. Katkaisuhoidossa pyritään katkaisemaan päihteiden käyttö ja hoidetaan vierotusoireita. Sen kesto on enintään 1-2 viikkoa. Suomessa on hyvin harvinaista, että ketään voitaisiin määrätä hoitoon, mutta jos henkilö on erityisen vaarallinen itselleen tai muille voidaan harkita poikkeuksen tekemistä. Tukea on tarjolla myös erilaissa yhdistyksissä kuten AA-ryhmissä, A-killoissa ja NA-ryhmissä. Tukea tarjotaan käyttäjille, mutta myös heidän läheisillensä. (Sosiaali- ja terveysministeriö.) 

Lue lisää Millaista on Suomalainen päihdehuolto?