Mistä tarve kehittämistehtävälle syntyi?
Lähdimme kehitystehtävässämme yhteisen kentältä nousseen toiveen pohjalta luomaan selkeää ohjeistusta varhaiskasvatuksen henkilöstön avuksi. Usein puhutaan siitä, miten tulee reagoida ja toimia, kun huoli herää lapsen tai perheen hyvinvoinnista. Mutta mitä se huolen herääminen tarkoittaa? Minkälaiselle tasolla huoli ilmenee? Milloin voidaan keskustella vain huoltajien kanssa tai rauhassa konsultoida muita ammattilaisia, ja milloin tulisi toimia viipymättä? Nämä ovat kysymyksiä, joihin me ja kollegamme ovat omilla paikkakunnillamme toivoneet selkeää ohjeistusta ja toimintamallia.
Ohjeistuksissa tuntui olevan paikkakuntakohtaisia eroja melko paljon, sillä eri paikkakunnilla on erilaisia rakenteita, sekä erilaisia työnkuvia ja nimikkeitä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapinnoilla. Perheohjaajan läsnäolo päiväkodeissa selkeästi toi lastensuojelullista osaamista ja matalamman kynnyksen palvelua ruohonjuuritasolle verrattuna paikkakuntaan, jossa varhaiskasvatus ja sosiaaliohjaus ovat täysin omia yksikköjään. Tähän yhteistyön lisäämiseen, varhaiseen puuttumiseen, ja huolen näkyväksi tuomiseen henkilökunta usein kaipaa tukea ja lisäkoulutusta.
Perheiden tukeminen
Varhaiskasvatuksen tulee tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Yhteistyön merkitys korostuu, jos jollakin taholla on noussut huoli lapsen hyvinvoinnista tai kehityksestä, tai kun lapselle suunnitellaan ja järjestetään tukea. Lapsen edun ensisijaisuus ohjaa monialaista yhteistyötä, joka toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. (Karila 2016, 33–34, 53.)
Tutkimusten ja erilaisten hankkeiden myötä on huomattu, että kouluiässä aloitetut interventiot eivät ole yhtä tuloksellisia kuin ennen kouluikää aloitetut interventiot. Varhaisuus on oleellista ja suoraan yhteydessä kuntoutuksen tuloksellisuuteen. (Huhtanen 2004, 188–191.)
Perheiden tukityön sijoittaminen varhaiskasvatukseen luo paljon mahdollisuuksia ja hyviä puolia. Tukea voidaan tarjota nopeasti ja joustavasti ja sen piiriin hakeutumisessa on mahdollisimman matala kynnys. Perhekeskukset, hyvinvointineuvolat ja moniammatilliset palveluverkostot ovat esimerkkejä varhaisen tuen palvelumalleista. Varhaisesta tukea painottavia poliittisia ohjelmia, erilaisia projekteja ja hankkeita on meillä Suomessa ollut runsaasti kuten esimerkiksi Kaste-ohjelma, Arjen Mieli-, VarTu-, Varpu-, Varvas-hankkeet sekä PERHE-hanke ja Lapsiperheprojekti. Viimeisimpänä ja yhtenä merkittävimmistä poliittisista ohjelmista mainittakoon lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape), hallituksen kärkihanke, jossa pyrittiin uudistamaan lapsi- ja perhepalveluiden järjestelmä ja siirtämään painopiste ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. (Rautio 2016, 29.)
Perheiden tukemisessa on keskeistä tarkastella riskitekijöiden lisäksi yhtä lailla hyvinvointia vahvistavia sekä suojaavia tekijöitä, kuten perheen olemassa olevia voimavaroja. Varhaisessa tuessa on myös suuresti kyse ammattilaisten taidoista ja kyvyistä tunnistaa tuen tarve ja ottaa esiin noussut huoli puheeksi. Huoleen tulisi reagoida ja tarjota tukea oikea-aikaisesti. Huoli toimii siis perhetyön käynnistäjänä. (Rautio 2016, 30.)
Varhaisen puuttumisen haasteista nousee esiin se, että eri toimijoiden arviot lapsen toimintakyvystä ja ongelmien synnystä tulkitaan usein eri tavalla. Vanhempien kokemus lapsesta kotona voi olla hyvinkin erilainen kuin varhaiskasvatushenkilökunnan näkemykset lapsesta hoidossa, mikä vaikeuttaa kokonaistilanteen arvioimista. Ongelmien tunnistamisen pitkittyessä ja vaikeutuessa kärsivät usein eniten ne lapset, jotka tarvitsevat tukea eniten. Varhaisen tukemisen ja tunnistamisen pitäisi perustua lasten arkiympäristöissä tehtyihin havaintoihin ja arviointeihin, joissa huomioidaan laajasti lasten fyysinen, kognitiivinen, sosiaalinen sekä emotionaalinen toimintakyky sekä niihin liittyvät ongelmat. Tämä arvio tulisi tehdä huolellisesti, jotta tukea kaipaavat lapset saavat sen asiantuntemuksen tuen, jota tarvitsevat. (Varhainen tuki lapsille ja perheille. Varhainen tuki perheille-hankkeen tulokset. 2012, 7–8.)
Huolella tarkoitetaan työntekijän subjektiivista näkemystä, joka syntyy asiakassuhteessa. Huoli voi syntyä lapsen, perheen tai vanhemman pulmasta. Huoli kohdistuu tällöin kahteen seikkaan; lapsen, perheen tai vanhemman selviämiseen sekä omiin toimintamahdollisuuksiin. Huoleen liittyy myös työntekijän oma tunne tilanteesta. Se on intuitiivinen kuva lapsen tilanteesta sekä omista ja mahdollisen jo olemassa olevan verkoston voimavaroista. Tämä kuva sisältää tietoa, tunteita ja velvoitteita. Intuitiivinen kuva rakentuu siis kolmesta elementistä: kognitiivisesta, emotionaalisesta ja moraalisesta elementistä. Tunteen lisäksi huoli voi olla myös konkreettinen. Huolen konkretisointi auttaa työntekijää selkiyttämään huolenaihettaan. Konkreettinen huoli on myös huoltajalle helpommin jäsennettävissä. Käsityksen muodostaminen huolesta helpottuu työntekijän kertomien konkreettisten havaintojen avulla. (Eriksson & Arnkil 2012, 21–23.)
Toteutus
Kehitystehtävämme kivijalka oli Lastensuojelulaki 25 a § (Finlex), jonka pohjalta lähdimme lähestymään aihetta. Koska prosessit ja ilmoitusvelvollisuus pohjautuvat lakiin, niin ohjeistuksen oikeellisuus ja selkeys olivat prioriteetteja. Toinen tärkeä lähde oli myös Lastensuojelun käsikirja (2019, THL), josta saimme arvokasta ja luotettavaa tietoa muun muassa ilmoitusvelvollisuudesta, sekä lastensuojeluilmoituksen tekemisen että sosiaalihuoltoon yhteydenoton perusteista. Ilmoitusten ulkonäkö, sekä yhteydenottotavat hieman vaihtelevat kuitenkin paikkakuntakohtaisesti, sillä työskentelemme eri sote-alueilla.
Tehtävämme tuotoksessa keskityimme Huolen puheeksi ottamisen malliin, lastensuojeluilmoituksen, huoli-ilmoituksen, sekä yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen – ilmoituksen täyttämisen selkeään ohjeistukseen, sekä paikkakuntakohtaisten yhteystietojen kokoamiseen kunkin kunnan tarpeisiin.
Kehitystehtävää aloitellessa keskustelimme työyhteisöissä ja teimme Teamsin kautta kyselyitä millaisia tarpeita lastensuojelusta kentälle on. Olemme olleet myös yhteydessä paikallisiin asiantuntijoihin. Nuorisopalveluiden kanssa yhteistyössä on järjestetty puheeksi oton koulutus päiväkodin henkilökunnalle.
Olemme jakaneet tietoja sähköisesti ryhmämme sisällä eri kuntiin. Työstimme lastensuojeluilmoituksen tekemisestä lomakkeen ja lomake on käyty läpi yhdessä työyhteisön kanssa. Henkilökunnalle on järjestetty arjen tuen palveluiden esittely ja keskustelutilaisuus. Kehittämistehtävän myötä on noussut mielenkiinto ja halu nostaa kaikilla paikkakunnilla lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä, ja tästä onkin tulevaisuudessa tulossa myös muita yhteistyökuvioita.
Olemme keskenämme jakaneet materiaaleja omista työyhteisöistämme. Jokainen hyödyntää niitä omaan työhön sopivaksi. Tästä on hyvä jatkaa työtä vielä eteenpäin, ja toivottavasti tulevaisuudessa löytyy toimivia, sekä yhteistyötä lisääviä työkaluja vielä lisää.
Kirjoittajat Ella, Meri, Noora ja Sari
Lähteet:
Eriksson, E. & Arnkil, T. 2012. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 60. Tampere: Juvanes Print- Tampereen Yliopistopaino Oy.
Huhtanen, K. 2004. Varhainen puuttuminen – ennalta ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa yhteiskunnan eri tasoilla. Teoksessa: Keskinen, S. & Virjonen, H. (toim.) Vanhemmuuden ja lapsen kasvun tukeminen päivähoidossa. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Karila, K. 2016. Vaikuttava varhaiskasvatustilannekatsaus toukokuu 2016. Raportit ja selvitykset 2016:6. Opetushallitus. Grano Oy. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/176638_vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf
Lastensuojelulaki 25 a § (Finlex)
Lastensuojelun käsikirja (2019, THL) Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojeluasian vireilletulo – Lastensuojelun käsikirja – THL
Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa koulutusmateriaali (Laurea AMK, Tikkurila 2021)
Rautio, S. 2016. Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Varhainen tuki lapsille ja perheille. Varhainen tuki perheille-hankkeen tulokset. 2012. Pohjolan lapset. Pohjanmaan hyvinvointikeskus.Saatavissa: http://nordicwelfare.org/wp-content/uploads/2018/02/5FI_LR.pdf
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!