Leikki ja lapsen mielenterveyden tukeminen

Kuva: Pixabay

Ihmisen hyvinvoinnin perustana on mielenterveys. Mielenterveys muodostuu yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Ympäröivä yhteisö ja mahdollisuus osallisuuteen rakentaa jokaisen mielenterveyttä. Vahvistamalla mielenterveyttä, ihminen pystyy kohtaamaan eri elämänvaiheissa tulevia haasteita ja selviytymään niistä. Lapsen mielenterveyden tukemiseen on tärkeää kiinnittää huomiota jo varhain. Turvallinen kiintymyssuhde, hyväksytyksi tulemisen tunne ja läheisyyden kokeminen suojaavat lapsen mielenterveyttä. Näitä tekijöitä vahvistamalla voidaan vähentää riskitekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen mielenterveyteen alentavasti. Varhaiskasvatuksessa voidaan tukea ja edistää lasten mielenterveyttä usein keinoin, joista leikki on yksi niistä.

“Perusta mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa. Mielenterveyden edistäminen vaatii riittävän varhaisia toimia ja niiden on katettava ihmisten koko arkielämä.”

– THL 2016, Mielenterveyden edistäminen kuuluu kaikille

Suomen Mielenterveys ry Mieli, tuo esille artikkelissaan leikillä olevan suuri merkitys lapsen mielenterveyden kehittymiselle. Leikki itsessään on arvokasta ja leikkiminen tukee kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä sekä mielenterveyttä. Turvallisten aikuisten kanssa lapsi voi kasvaa sekä kehittyä ja leikkiminen on mahdollista. Varhaiskasvatuksessa voidaan vaikuttaa lapsen kehitykseen varhaisten vuosien aikana. Etenkin 0-3- vuotiaiden kanssa työskentelevillä on tärkeä työ ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja edistää lasten mielenterveyttä. Lapsen koko varhaiskasvatusaika tulisi olla leikkimistä. Sen kautta lapsi oppii välttämättämiä taitoja.

Kuva: Pixabay

Varhaiskasvatuksessa tehdään arvokasta lapsen mielenterveyden edistävää ja ongelmia ennaltaehkäisevää työtä.  Yhdessäolon ja tunnetaitojen opettelu ovat ydintä hoivan ja läsnäolon ohessa pienen lapsen mielenterveyden vahvistamisessa.”

– Mieli ry

Mielikuvitus- ja peuhaamisleikeillä on tärkeä tehtävä lapsen mielenterveyden vahvistamisessa ja tukemisessa. Mielikuvitusleikit rikastuttavat lapsen sisäistä mielikuvitusmaailmaa, jonka kautta hän voi eläytyä toisen tunteisiin ja kokea empatiaa. Peuhaamisleikkejä ovat esimerkiksi painiminen, kutitteleminen ja piilosleikit. Lapset tarvitsevat paljon kokemuksia myös peuhaamisleikeistä, koska niillä on positiivinen vaikutus lapseen. Peuhaamisessa on mukana vuorotellen jännitys ja hyväntahtoinen kisailu. Leikin ollessa sopivan kiihkeää, se on hyvä lopettaa. Tämän jälkeen on rauhoittumisen aika. Niina Sajaniemi kertoo leikkiseminaarissa (2015), että peuhaamisleikissä lapsi on vahvasti kontaktissa toiseen. Se on alkukantainen muoto leikille, jossa ei ole ulkopuolelta asetettuja sääntöjä. Peuhaamisleikkiä saatetaan useinkin tulkita väärin.

“Aikuisia lasten leikit haastavat sietämään ajoittaista kaaosta. Tosin aikuisille sekasortoisena näyttäytyvä ympäristö ja raisultakin tuntuvat leikit voivat olla lapselle hyvinkin järjestäytynyttä ja organisoitunutta tilaa tai toimintaa.”

– Lapsen Mieli

Miten paljon varhaiskasvatuksessa sallitaan lasten leikkiä peuhaamisleikkejä, koska ne ovat tutkitusti lapsen kasvulle ja mielenterveydelle oleellisia? Ne ovat kuitenkin yleensä niitä leikkejä, joista muodostuu eniten ääntä ja jopa melua. Se voi hyvinkin nopeasti herättää kasvattajissa halua lopettaa leikki. Usein lapsia ohjataan hienovaraisesti hiljaisiin ja rauhallisiin leikkeihin samalla todeten, että ulkona voi sitten juosta. Onko kuitenkin kyse enemmän kasvattajan omasta ahdistuksesta ja hallinnan tunteen menettämisestä? Mielestäni on tärkeää uskaltautua itse heittäytyä mukaan lasten peuhaamisleikkeihin. Samalla kasvattaja pystyy huolehtimaan, että kaikilla lapsilla on turvallinen olo leikissä. Se myös vahvistaa kasvattajan ja läpsen välistä vuorovaikutusta. On myös hyvä pysähtyä miettimään, miten paljon itse on päivän aikana mukana lasten leikeissä.

Kuva: Pixabay

Leikin kautta lapsi pääsee kokeilemaan erilaisia käyttäytymismalleja ja itsetuntemus vahvistuu. Leikin avulla lapsi voi tutustua muihin pelkäämättä epäonnistumista. Lapsi matkii tuttuja sääntöjä ja asenteita leikkiessä sekä voi näyttää tunteitaan. Leikki mahdollistaa myös vaikeiden asioiden läpi käymistä. Luovuus tuo leikkiin iloa ja toisten tunteisiin eläytymistä. Näiden asioiden kautta leikki tukee lapsen mielenterveyttä.

Aikuinen voi leikin kautta vahvistaa lapsen mielenterveyttä. Leikin ilmapiiriin on hyvä kiinnittää huomiota niin, että se on leikkiin kannustava. Lapset tarvitsevat aikaa ja tilaa leikkien toteuttamiseen. Aikuisen tehtävä on huolehtia kaikkien lasten mahdollisuudesta päästä leikkeihin mukaan. Läsnäoleminen ja kannustaminen sekä ristiriitojen käsitteleminen luovat positiivista ilmapiiriä ja luottamusta leikkitilanteisiin.

Kuva: Pixabay

“Emme voi ennustaa, millaisia haasteita lapsi tulevaisuudessa kohtaa, mutta voimme päivittäin vaikuttaa siihen, millainen lapsuus hänellä oli eilen ja on tänään. Mielenterveyden edistäminen antaa toivoa, mahdollisuuksia ja luottamusta elämään.”

– Lapsen Mieli

-Anneriina

Lähteet: Marjamäki, E, Kosonen, S, Törrönen, S & Hannukkala, M. 2015. Lapsen mieli. Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan. Suomen mielenterveysseura.

Yksi kommentti artikkeliin ”Leikki ja lapsen mielenterveyden tukeminen

  1. Noora Hoo

    Mielenkiintoinen näkökulma leikkiin. Leikki on muutenkin noussut ja nousemassa uudelleen oikeaan asemaansa ja leikkiä on viimeaikoina lähdetty kehittämään varhaiskasvatuksessa ainakin oman kokemukseni perusteella. Leikki on nostettu keskiöön myös uudessa valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pitääkin käydä laajemmin tutustumassa myös tähän Mielenterveysseuran aineistoon. Kiitos vinkistä!

Vastaa