Naisten asunnottomuus

Suomessa oli vuoden 2020 marraskuussa reilu 4 300 yksinelävää asunnotonta. Asunnottomuus väheni ja asunnottomien naistenkin määrä laski viime vuoteen verrattuna. Naisten osuus asunnottomista on noin 25 %. Vaikka asunnottomien naisten määrä on vähentynyt viime vuosina, naisten suhteellinen osuus asunnottomista on kasvanut 2000-luvulla. (Lähde: Ara 2020 2019)

Naiset eivät yleensä nuku ja elä kaduilla

Kuva: Pixabay

Naisten nukkuminen ja eläminen kadulla ei ole kovin yleistä. Tyypillisempää on, että asunnoton nainen yöpyy esimerkiksi sukulaisten, ystävien tai tuttavien nurkissa. Piiloasunnottomuus on naisten asunnottomuuden erityispiirre. Moni nainen kokee tuttavien luona yöpymisen miellyttävämmäksi vaihtoehdoksi tilapäismajoitukselle. Majapaikasta voidaan kuitenkin pyytää vastapalveluksena rahaa tai seksiä. Asunnottomuus altistaa hyväksikäytölle, ryöstetyksi tulemiselle ja väkivallalle. Väkivalta on fyysistä, psyykkistä, seksuaalista ja taloudellista. Ihmistä, joka asuu muiden nurkissa tai tilapäismajoituksessa, kuten asumisyksikössä, pidetään asunnottomana. Sen vuoksi palvelujen tarve ja puute eivät tule yhtä vahvasti esille kuin miesten kohdalla.

Naisilla on usein asunnottomuuden lisäksi taustalla monia muitakin ongelmia: päihteiden käyttöä, elämänhallinnan vaikeuksia, mielenterveyden pulmia tai oppimisvaikeuksia. Joskus asunnottomuutta on edeltänyt lasten huostaanotto ja se, että vuokrataso on korkea, eikä edullista asuinsijaa löydä riittävän nopeasti. Nainen saattaa jäädä ilman asuntoa myös erossa, vankilasta tai turvakodista päästyään.

Kuva: Pixabay

Naiset saattavat tuntea tilanteestaan suurta häpeää. Yhteiskunta odottaa naisen huolehtivan itsestään, kodistaan ja lapsistaan. Monelle asunnottomuus tarkoittaa epäonnistumista odotuksissa. Häpeää tuottavat myös esim. rahattomuus, nälkä ja rikokset. Lisäksi taustalla voi olla todella traumaattisia kokemuksia. Häpeä ja syyllisyys saattavat estää naista ottamasta apua vastaan. Sen vuoksi onkin äärimmäisen tärkeää löytää paikka, josta saa oikeanlaista apua ja tukea sekä paikan, jossa nainen kohdataan omana itsenään. Apu voi olla esim. tarpeeksi pitkät päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä moniammatillinen tuki. Lisäksi tarvitaan ihminen, joka neuvoisi esim. miten itsestä pidetään huolta ja kuinka laskuja maksetaan.

Mirva menetti kodin erossa

Löysin naisten asunnottomuuteen liittyvän artikkelin, joka oli kirjoitettu 24.1.2021 Iltasanomien Me Naiset – Ilmiöt -osioon. Kaisa Viljanen kertoi artikkelissaan 48-vuotiaasta ”Mirvasta”, joka oli menettänyt kotinsa neljä vuotta sitten eron yhteydessä. Mirvan nimi on muutettu, koska juttu on niin arkaluonteinen. Yleensä Mirva asui ja yöpyi tuttavien luona, usein myös Hermannin kirkolla ja Kalkkersissa.

Kadulla ollessa yöpaikkaa joutuu miettimään koko ajan. Se vaikuttaa ihan kaikkeen. -Mirva

Majapaikan etsiminen ja miettiminen mistä sen seuraavaksi yöksi löytää on stressaavaa ja uuvuttavaa. Kaduilla Mirva kulki kasseineen kolme vuotta, kunnes pääsi asumaan asunnottomille tarkoitettuun asumisyksikköön Helsingissä. Arkisin Mirva käy päivittäin hoidossa päihdeklinikalla. Hän lopetti 16 vuoden jälkeen Subutexin käytön ja aloitti metadonikorvaushoidon.  Mirva käy myös päiväkeskuksissa ja esim. asunnottomille naisille tarkoitetulla Naisten tuvalla Töölössä. Naisten tuvalla hän käy keskustelemassa naisten ryhmässä, joka tuntu olevan hänelle tärkeä voimavara. Sininauhasää­tiö ylläpitää Naisten tupaa, joka on vain naisille tarkoitettu päiväkeskus. Siellä naiset saavat lämmintä ruokaa, peseytymis- ja lepomahdollisuuden. Lisäksi naisten tuvalta saa keskustelutukea ja apua omien asioiden hoitamiseen.

Naisen asema on kadulla heikko, mutta Mirva kertoo, ettei ole koskaan joutunut tekemään majapaikan toivossa asioita, joita ei olisi halunnut. Vonkaamista hän on joutunut kuulemaan väsymiseen asti. Mirva haaveilee omasta kodista ja rauhasta sekä mahdollisuudesta elää tavallisen naisen tavallista elämää.

Naisille asunnottomuus on enemmän tunne kodittomuudesta, kuin miehille. Naiset tarvitsevat oman paikan, josta rakentaa turvallinen koti. Minäkin toivon samaa kaikille naisille. Jokainen ansaitsee asunnon. Jokainen ansaitsee kodin. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden elää omaa tavallista ja turvallista elämää. -MarLa-

Jatkamme vielä Naisten asunnottomuus-teemalla seuraavassa postauksessamme pe 5.3.2021.

Lähteet:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA.

Ensijaturvakotienliitto.fi -sivusto

Frisk, Mari 2020. Super-lehti. Naisten asunnottomuus Suomessa on turvattomuutta & toivon pilkahduksia. 28.9.2020

Sininauhasaatio.fi -sivusto

Viljanen Kaisa. Me Naiset. Mirva tietää, millaista on elää kaduilla – koti meni eron yhteydessä neljä vuotta sitten. 24.1.2021

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi