Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutuminen

Kun puhumme kotoutumisprosessista, tulee mieleen aikuiset maahanmuuttajat ja heidän kotoutumisen edistämistä. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret jäävät hyvin helposti varjoon.  Luotetaan siihen, että koulu ja päiväkoti ovat tarpeellisia heidän kotoutumisprosessiansa varten. Voiko olettaa, että pelkästään koulussa käymällä, maahanmuuttajanuori pystyy nopeuttamaan kotoutumistaan? Miten varmistamme, että maahanmuuttajalapset ja -nuoret saavat tarvitsemansa tukea ja kannustusta opettajilta sekä vanhemmilta? 

Kuva: Pixabay

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista edistävien toimintojen järjestäessä täytyy ottaa huomioon heidän yksilölliset tarpeensa sekä elämäntilanne. Koulussa nämä lapset ja nuoret kohtaavat uuden kulttuurin, uuden kielen sekä uudet käyttäytymissäännöt. Suomalainen opetustyyli voi eroa älyttömästi lähtömaan tyylistä, joka tuottaa lapselle tai nuorelle hämmennystä. Toisten lasten käytös voi tuntua myös älyttömältä, jos esimerkiksi kotimaassa on ollut paljon tiukemmat säännöt.  Opettajan ja oppilaan suhde voi tuntua myös erilaiselta. Samoin maahanmuuttajalapsen tai -nuoren käyttäytyminen voi tuntua opettajien tai luokkatovereiden silmissä vieraalta. 

Turvallisuuden kaipuu on yksi maahanmuuttajaoppilaan tyypillisimmistä piirteistä. Kun kaikki on ympärillä muuttunut, haetaan jotain pysyvää ja turvallista. Oma opettaja on monelle lapselle se henkilö, josta hän hakee tukea. (Peltonen 1998, 11.) Maahanmuuttajaoppilaiden hyvinvointi ja integroituminen on tärkeä myös koko yhteiskunnalle.  Maahanmuuttajalasten sekä nuorten kannustaminen kouluttautumaan on erityisen tärkeätä, sillä heidän elämästään voi löytyä monia epämotivoiva tekijöitä.  Oman kykynsä aliarvioiminen ja oman osaamisen epäileminen on valitettavasti hyvin yleistä maahanmuuttajanuorten välillä.

Maahanmuuttajamäärien lisääntyessä koulun taloudellisia resursseja on vähennetty, jonka seurauksena luokkakokoja on suurennettu ja tukiopetusta vähennetty. Tämä lisää tietysti opettajille paljon paineita ja heille ei jää aikaa keskittymään lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Maahanmuuttajaoppilaiden kielentaitoa tulisi tukea varhaisessa vaiheessa, jotta heillä olisi hyvä pohja jatko-opintoihin. 

Vanhemmilla on iso rooli lastensa kotoutumisprosessissa. Opetushenkilöstön tekemä yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä maahanmuuttajanlapsen ja -nuoren kotoutumisen edistämiseksi. Nuori yrittää elää kahdessa täysin erilaisessa kulttuurissa samaan aikaan, joka voi olla monesti hyvin turhauttavaa. Tämä on yksi niistä syistä, miksi maahanmuuttajataustaiset nuoret ystävystyvät keskenään. Tietysti on helpompaa luoda kaverisuhteita henkilöiden kanssa, jotka samaistuvat tilanteeseen. Näitä kahdessa kulttuurissa eläviä maahanmuuttajalapsia ja -nuoria voidaan parhaiten tukea, kun toimitaan hyvässä yhteistyössä kaikkien perheenjäsenten kanssa. (Kotouttaminen.fi, 2014.)

Tässä on muutama esimerkki palveluista, jota tukevat lasten ja nuorten kotoutumista:

  • Tuen tarjoaminen päivähoidossa ja koulussa
  • Ikään ja kehitystasoon nähden riittävien terveyspalveluiden turvaaminen
  • harrastustoiminnan tukeminen
  • koko perheen kokonaistilanteen tukeminen
  • sosiaalisten suhteiden ja osallisuuden vahvistaminen. (Kotouttaminen.fi, 2014.)

Lähde:

Peltonen A. 1998. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen erityispiirteitä. Kulttuurien kohtaaminen opetustyössä. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Jätä kommentti

Vastaa