Alkoholin käyttö
Suomessa päihteidenkäyttö on varsin tavanomaista. Alkoholinkäyttöä ei tarvitse perustella, sillä sen käyttö on juurtunut suomalaiseen kulttuuriin hyvin syvälle. Alkoholin käyttö on niin yleistä, että tipatonta elämäntapaa voi joutua perustelemaan ihmettelijöille kyllästymiseen saakka. Tipaton elämäntapa eli absolutismi on kuitenkin yleistynyt ja yhä useampi nuori ei käytä alkoholia ennen täysi-ikäistymistä. Alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen vähentyi nuorilla aina 2010-luvun alkuvuosille saakka, mutta tämän jälkeen kehityskulku on tasaantunut eikä alkoholinkäyttö ole enää vähentynyt (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019). Vuoteen 2007 saakka Suomessa kasvoi alkoholin kokonaiskulutus ylipäänsä, ja tämän jälkeen kokonaiskulutus on vähentynyt jopa viidenneksellä. Suomen väestöstä kuitenkin jopa puolimiljoonaa asukasta käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholia yhä niin, että juomisesta koituu kohonnut riski pitkäaikaisille terveyshaitoille. (Hakkarainen & Karjalainen 2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021c.)
Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentyminen on positiivinen muutos. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (2021a) tietojen mukaan vuosina 2008–2016 tehdyn Juomatapatutkimuksen mukaan viikoittain alkoholia nauttivien miesten osuus oli pudonnut tutkimusajankohtana 60 prosentista 53 prosenttiin. Naisilla vastaava luku alkoholia viikoittain käyttävien osuudessa pienentyi 35 prosentista 28 prosenttiin. Samanaikaisesti raittiiden kansalaisten määrä on lisääntynyt selkeästi, raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin sekä naisilla 10 prosentista 15 prosenttiin. Tämä kuitenkin pistää miettimään onko vakavasti päihdeongelmaisten osuus kuitenkaan vähentynyt viime vuosina merkittävästi, sillä myös päihdepalveluihin on kohdistunut leikkauksia.
Huumeiden käyttö
Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt Suomessa aina 1990-luvulta saakka. Kehitys on myönteistä yhä tänäkin päivänä. Suomessa Huumekyselyyn vuonna 2018 vastanneista 15–69-vuotiaista vastaajista jopa 24 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus jotakin huumetta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jopa 900 000 suomalaista on kokeillut joskus elämänsä aikana jotakin huumausaineeksi luokiteltua ainetta. Suomalaisten keskuudessa yleisin kokeiltu tai käytetty huumausaine on kannabis, jota miltein kaikki huumeita käyttäneet ovat kokeilleet. Vuodesta 1992 alkaen kannabiskokeilut ovat lähestulkoon nelinkertaistuneet vuoteen 2018 mennessä (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020).
Suomalaisten nuorten asenteet huumeisiin liittyen ovat ajan kuluessa myös muuttuneet, sillä alkoholin käyttö väheni pitkälti 2010-luvulle saakka ja käyttö vakiintui tietylle tasolle, mutta huumeiden kokeilu ja käyttö lisääntyvät edelleen. Tänä päivänä nuorten keskuudessa vallitsee yhä hyväksyvämpi ilmapiiri huumeisiin, etenkin, kannabikseen liittyen. Karua tilastoa kertovat myös Poliisin tilastot. Tilastojen mukaan 15–24-vuotiaiden nuorten huumekuolemien määrä on lisääntynyt vuosien 2015–2019 aikana noin 30 prosenttia (Poliisi 2021). Nuorten keskuudessa lisääntyneestä huumemyönteisyydestä osan selittää varmasti sekin, että nuoret kokevat kannabiksen saamisen helpoksi. Tulkittaessa 17.9.2021 julkaistua kouluterveyskyselyä kuitenkin vuosien 2019–2021 välillä on tapahtunut selvä pudotus kannabiksen kokeilun suhteen yläasteen 8. ja 9. luokkalaisten, lukiolaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden keskuudessa (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021b). Tähän on mitä luultavimmin vaikuttanut välillisesti koronapandemia.
Mielenkiintoisen vivahteen tämänhetkiseen huumausaine keskusteluun tuo Vihreiden puoluekokouksessa 12.9.2021 tehty puoluekokousaloite, jossa vihreiden tavoitteena on kannabiksen kieltolain kumoaminen sekä kannabiksen valmistuksen, myynnin ja käytön salliminen. Äänestystulos oli tiukka ja sekin kertoo, miten kannabis jakaa ihmisten mielipiteitä. Kannabiksen ympärillä käytävä keskustelu onkin tällä hetkellä varsin ajankohtaista. Tulevaisuudessa saamme nähdä, miten tällä hetkellä huumausaineeksi luokiteltavan kannabiksen kohtalo on. (Helsingin Sanomat 2021.)
Suomalainen päihdekulttuuri
Maailmalla suomalaisilla on maine alkoholin suurkuluttajina. Maineella on varmasti perää, sillä monissa muissa maissa alkoholinkulutus ja alkoholikulttuuri eroaa valtavasti Suomessa totutusta. Suomessa on enemmän sääntö kuin poikkeus vetää perseet ja sekoilla kännissä. Sekaan toki mahtuu aina niitä vastuullisia alkoholin kuluttajia, mutta he jäävät mainetta niittäneiden alkoholin suurkuluttajien varjoon. Alkoholinkulutuksen vähentyessä väestötasolla onkin siirrytty kohti myönteisempää juomakulttuuria. Yhä harvemmat nauttivat alkoholia harvemmin kuin viikoittain ja nautittujen alkoholin kerta-annoksien määrät ovat vähentyneet. Positiivisella muutoksella on toivon mukaan myös vaikutuksia pidemmällä ajanjaksolla sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Kuten muuallakin maailmassa, Suomessa esiintyy huumeiden viihdekäyttäjiä ja niitä, joilla huumeet ovat muodostuneet jo ongelmaksi. Huumeiden pauloissa oleviin henkilöihin voi törmätä etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muiden isojen kaupunkin toreilla ja turuilla viettämässä aikaa muiden vertaistensa kanssa sekä erinäisissä yö majoituksissa.
Suomalaiseen kulttuuriin liittyy runsas päihteiden käyttö juhlapäivinä, ja niiden yhteydessä etenkin alkoholituotteiden myynnissä tapahtuu kasvua. Työväen ja opiskelijoiden juhlana pidettyä vappua ja uuden vuoden juhlintaa yhdistävät iloinen yhdessäolo, kuplajuoma sekä muut päihdyttävät aineet. Myös jouluun ja juhannukseen liitetään tiukasti mukaan alkoholijuomat ja tämä näkyy poliisin tilastoissa erityisesti lisääntyneissä kotihälytystehtävissä. Unohtamatta muita tärkeitä päiviä kuten häät, valmistujaiset, koulun alku ja päättärit… Suomalaiset juhlistavat isoja saavutuksia railakkaasti päihteiden siivittämänä. Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruus voitot ja Lordin menestyksekäs euroviisuvoitto ovat keränneet valtavan joukon suomalaisia juhlijoita torijuhliin ja monia juhlijoita yhdistävä tekijä on ollut vähintäänkin alkoholi.
Yhteisöllisyys on tärkeässä asemassa suomalaisten päihteiden kuluttajien keskuudessa ja päihteiden käyttö liittyy usein yhdessäoloon. Saunaillat, illanistujaiset, piknikit ja baarin terassit keräävät ihmiset yhteen. Alkoholi osaltaan yhdistää ihmisiä ja sen välityksellä löytyy keino viettää yhteistä aikaa. Samoin kuin kahvihetket luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta niin kenties alkoholilla on samantapainen vaikutus. ”Tuutko kaljalle? /Lähetkö baariin?” onkin yhtä luonteva pyyntö kuin ”Tulisitko kahville?”. Alkoholinkäytöstä voi seurata ihmisille myös hyvää, sillä se voi olla väylä rentoutua, nauttia ja tavata uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Tärkeää on tunnistaa omat kohtuukäytön rajat ja taito hallita omaa alkoholinkulutusta.
Lähteet
Hakkarainen, P. & Karjalainen, K. 2021. Huumeiden käyttö Suomessa. Viitattu 14.9.2021. https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/huumeet-ja-muut-paihdyttavat-aineet/huumeiden-kaytto-suomessa
Helsingin Sanomat. 2021. Vihreiden puoluekokous kannattaa kannabiksen laillistamista. Viitattu 14.9.2021. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008258710.html
Poliisi. 2021. Poliisi on huolestunut lasten ja nuorten huumeidenkäytön kasvusta. Viitattu 14.9.2021. https://poliisi.fi/-/poliisi-on-huolestunut-lasten-ja-nuorten-huumeiden-kayton-kasvusta
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Terveystapatutkimus: nuorten tupakan ja alkoholinkäyttö ei enää vähene. Viitattu 14.9.2021. https://stm.fi/-/terveystapatutkimus-nuorten-tupakan-ja-alkoholin-kaytto-ei-enaa-vahene
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2021a. Juomatapojen muutos. Viitattu 14.9.2021. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/nain-suomi-juo/juomatapojen-muutos
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021b. Kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 17.9.2021. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021c. Näin Suomi juo. Viitattu 14.9.2021. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/nain-suomi-juo
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2020. Suomalaisten huumeidenkäyttö ja huumeasenteet 2018. Viitattu 14.9.2021. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/huumeet/suomalaisten-huumeiden-kaytto-ja-huumeasenteet
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Oli kiinnostavaa lukea alkoholin käyttömäärän kehityksestä viime vuosina, nopeasti voisikin olettaa suunnan olevan hyvä! Kuitenkin kuten itsekin mainitsit, on päihdepalveluihin kohdistunut leikkauksia. Heräsi ajatus, että onkohan alkoholin käyttö samanlaisessa murroksessa kuin esimerkiksi vaikkapa nuorisorikollisuus, jossa isossa kuvassa nuoriso tekee vähemmän rötöksiä, mutta marginaaliin jäävä osuus tekee niitä entistä enemmän – Eli vaikka tilastoissa alkoholin käyttö ei ole ainakaan lisääntymään päin, onko meillä Suomessa ryhmä ihmisiä, jotka päihtyvät muidenkin ’’puolesta’’? Tästä voisi vetää myös johtopäätöksiä siitä, onko eriarvoistuminen korostumassa kun hyvinvoivat voivat paremmin ja huonosti voivat yhä huonommin.
Maamme päihdepalvelut, mukaan lukien valistustyö pääpäihteemme, alkoholin haitoista tuntuvat olevan kovin alimitoitetut verrattuna siihen, kuinka paljon kulutamme päihteitä – Hyvä esillenosto, miten suomalainen tuppaa saamaan juhlasta kuin juhlasta syyn ja oikeutuksen juomiselleen.
Vain aika näyttää miten suomalainen päihdekulttuuri muuttuu tulevaisuudessa, kun vielä tällä hetkellä laittomiksi huumausaineiksi luokiteltavien aineiden suosio on enemmän tai vähemmän tasaisessa kasvussa varsinkin nuorten keskuudessa. Tullaanko vielä näkemään kieltolain kumoamista vastaava aika, jolloin kansa käyttää päihdettä x niin valtavat määrät, että kieltämisen valvomiseen ei enää riitä resursseja ja päihde laillistetaan – Mielestäni se voisi olla päihdehoidonkin kannalta hyvä suunta, vähintäänkin jos pohdittaisiin edes joidenkin huumeiden dekriminalisointia. Moni jättää hakematta apua huumeongelmaansa koska H-merkintä ja leimaantuminen narkomaaniksi eivät kuulosta hirveän houkuttelevilta.
Nostosi kannabikseen liittyen on pohdituttanut myös minua, se on todellakin hyvin kaksijakoinen ja tulen arka aihe suomalaisille. Se on silti mielestäni vähän tragikoominenkin asetelma, kun pääpäihteenään alkoholia, eli hermomyrkkyä liikakäyttävä suomalainen kauhistelee kannabiksen vaaroja. Pystyisimmekö uudistamaan suomalaisen päihdekulttuurin sillä, että laskisimme syyttävän sormen alas ja tarjoaisimme tukea, apua ja tietoa?
Hei!
Nostit esille monia asioita, jotka pohdituttavat myös itseäni. Kieltämättä minua huolestuttaa se, jos tämän hetken päihderiippuvaiset ovat “entistä päihtyneempiä”. Päihdehoitoon ja -palveluihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät päihderiippuvaisten asemaa entisestään, vaikka päihderiippuvaiset tarvitsisivat elämässään hyvin moninaista tukea. Yhteiskunnallisella tasolla olisi tärkeää tuottaa syväluotaavampaa tutkimusta päihderiippuvaisten asemaan, ongelmiin sekä henkilökohtaisiin tilantesiin, jotta voitasiin paremmin päätellä tämän hetkinen päihderiippuvaisten tilanne.
Ylipäänsä olisi tärkeää edistää päihderiippuvaisten hakeutumista avun ja tuen piiriin. Monet pelkäävät juuri tuota leimaantumista ja päihteistä irrottautumista. Näen ongelmallisena sen, että riippuvainen ihminen joutuu odottamaan kuntouttavaan laitoshoitoon pääsyä, sillä tuona aikana motivaatio lopettaa päihteidenkäyttö voi haihtua savuna ilmaan. Lisäksi laitoshoidon pituus on verrattain lyhyt, jonka jälkeen henkilö todennäköisesti palaa arkiympäristöönsä, jossa ne päihteet ja päihteitä käyttävät tuttavat hengailevat.