Untuvikot heinäsuovassa

Olemme 2. vuoden sosionomiopiskelijoita Tikkurilan kampukselta. Tässä blogissa käsittelemme kehitysvammaisten henkilöiden asiakasryhmää ja siihen liittyviä ilmiöitä. Jokainen meistä etsii tietoa asiakasryhmästä omien mielenkiinnon kohteiden pohjalta. Lähestymme tätä aihetta uteliaisuudella ja tiedostamme, että emme ole asiantuntijoita, vaan itseasiassa “Untuvikkoja heinäsuovassa”.

Lue lisää Untuvikot heinäsuovassa

Tuentarpeellisen lapsen vanhemmat

Edellisessä postauksessa kirjoitin kehitysvammaisen lapsen koulupolusta. Tällä kertaa haastattelin äitiä, jonka teini-ikäisellä lapsella on paljon erilaisia neurologisia haasteita. Haasteita ovat muun muassa, Epilepsia, ADHD, Asperger, Tourette ja sensorisen integraation häiriö muun muassa. Lapsi oli vauvana hyvin itkuinen ja arkea varjostivat myös erilaiset ruoka-aine allergiat. Äiti kertoi, että lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa kaksivuotiaana. Silloin äidin mukaan oli jo tuentarvetta, ja haasteet näkyivät myös kotona. Päiväkodissa- ja neuvolassa ei perheen tuomaa huolta kuitenkaan otettu todessaan, jolloin äiti oli itse yhteydessä alueen erityisopettajaan. Äiti on ammatiltaan varhaiskasvatuksen ammattilainen, jolloin hän osasi pyytää ajoissa apua.

Lue lisää Tuentarpeellisen lapsen vanhemmat

Kehitysvammainen lapsi koulussa

Edellisessä postauksessani puhuin, kehitysvammaisen lapsen varhaiskasvatus taipaleesta.
Seuraavassa postauksessa, käsittelen kehitysvammaisen lapsen tulevaa koulutaivalta.
Koulun aloitus on aina perheelle uutta ja jännittävää, se on myös lapselle todella suuri elämänmuutos. Lapsella, jolla on erilaisia tukimuotoja varhaiskasvatuksessa, koulun aloitus voi olla erityisen jännittävää ja perheillä saattaa olla paljon arkeen liittyviä huolia ja ihan käytännön asioita mietittävänä.

Lue lisää Kehitysvammainen lapsi koulussa

Kuntoutus kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevana palveluna

Kehitysvammainen voi saada kuntoutusta elämänsä ja arkensa tukemiseksi. Kuntoutuksella tarkoitetaan erilaisia tukitoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään osallisuutta, parantamaan suoriutumismahdollisuuksia arjessa ja vähentämään tuen tarvetta. Kuntoutus on palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän osa, joka rakentuu jokaisen henkilökohtaiseksi kuntoutuspoluksi. Kuntoutus tukee henkilöä tilanteissa, joissa vamma tai sairaus on heikentänyt mahdollisuuksia pärjätä omassa elämäntilanteessa ja -ympäristössä. Sen tarkoitus on parantaa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Se voi sisältää erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, terapiaa, koulutusta, apuvälineitä ja taloudellista tukea kuntoutuksen ajalle.  

Lue lisää Kuntoutus kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevana palveluna

Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Kehitysvammaisten ihmisten mielenterveys on usein haavoittuvaisempi kuin muilla ihmisillä, ja erilaisia mielenterveyden haasteita esiintyykin arviolta 30-50% kehitysvammaisista henkilöistä. Suomessa joka kolmannella lievemmin kehitysvammaisella ja lähes joka toisella vaikeammin kehitysvammaisella henkilöllä arvioidaan olevan mielenterveyden tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Mielenterveyteen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat henkilöön itseensä liittyviä asioita, kuten hyvä fyysinen terveys ja vuorovaikutustaidot. Ulkoiset suojaavat tekijät ovat ympäristöön ja olosuhteisiin liittyviä asioita, kuten sosiaalinen tuki ja turvallinen elinympäristö. Kehitysvammaiset kärsivät samoista mielenterveyden ongelmista kuin muukin väestö, mutta ne jakautuvat hieman eri tavalla. Psykoottisia häiriöitä, ADHD:ta ja käytöshäiriöitä esiintyy kehitysvammaisilla muuta väestöä enemmän. Koska kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden ongelmissa korostuvat eri asiat kuin valtaväestön, myös hoidossa on tärkeää huomioida asiakasryhmä. Mitkä asiat sitten vaikuttavat kehitysvammaisen mielenterveyteen ja miten sitä voidaan tukea?  

Lue lisää Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Liikunnan merkitys kehitysvammaisen ihmisen elämässä

Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa koettua elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa ja vähentää ahdistusta.­ Kehitysvammaisen henkilön liikuntasuositus on sama kuin valtaväestön. Mihin kaikkeen liikkumattomuus vaikuttaa? Mikä vaikuttaa liikunnan niukkuuteen?

Lue lisää Liikunnan merkitys kehitysvammaisen ihmisen elämässä

Kehitysvammainen henkilö väkivallan uhrina

Kehitysvammaisten henkilöiden ja etenkin kehitysvammaisten naisten kokema väkivalta on teema, jonka kohtaaminen sekä puheeksi ottaminen voivat olla haastavia kenelle tahansa ihmiselle riippumatta siitä ovatko nämä sosiaalialan ammattilaisia tai tavallisia maallikkoja. Miten eri väkivallan muodot voidaan tunnistaa ja ennen kaikkea miten niihin voidaan puuttua?

Lue lisää Kehitysvammainen henkilö väkivallan uhrina

Kehitysvammainen lapsi varhaiskasvatuksessa

Puhuttaessa ja mietittäessä kehitysvammaisen lapsen ja hänen perheensä osallistumisesta varhaiskasvatukseen, on hyvä muistaa ja tiedostaa, että heillä on kaikki samat oikeudet varhaiskasvatuksen palveluihin, kuin niin sanotusti terveillä lapsilla. Perheet tarvitsevat todennäköisesti enemmän tukea arkeensa, kuin muut lapsiperheet. Silloin alueen päälliköiden tehtävänä on miettiä heille yhdessä esihenkilöiden kanssa sopiva varhaiskasvatuksen muoto.

Oikeus hoitoon ja kuntoutukseen

Suomessa on tälläkin hetkellä 20 rikokseen syyllistynyttä kehitysvammaista henkilöä, jotka on tuomioistuimessa jätetty tuomitsematta ja määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon. Näille henkilöille annetaan kipeästi kaivattua apua mutta entäpä ne kehitysvammaiset henkilöt, jotka saattavat päätyä tavallisiin vankiloihin tarvitsemiensa palveluiden ja avun ulkopuolelle?

Lue lisää Oikeus hoitoon ja kuntoutukseen