Kouluun pääsee taas kohta. Pelastus?

Tiistai-iltana hallitus ilmoitti että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet puretaan ja koulut avataan parin viikon päästä. Tieto on otettu vastaan kaksijakoisesti, mielipiteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Jossain se on herättänyt riemunkiljahduksia, toisaalla taas suurta tyytymättömyyttä. Miksi ne nyt avataan? Tunnustan itsekin miettineeni että onko siinä mitään järkeä, tässä tilanteessa nyt hetkeksi avata taas koulut.

Helsingin Sanomat uutisoi lastensuojelun ammattilaisille ja lasten läheisille tehdystä kyselystä samana päivänä kun hallitus ilmoitti koulujen avaamisesta. Kyselyn perusteella huoli turvattomien kotien lapsista on tällä hetkellä suuri. Perheissä, joissa oli ongelmia ennen epidemiaa, on tilanteet saattaneet kärjistyä tosi pahoiksi.

”Se, ettei pääse pois kotoa, voi olla paljon pahempi asia kuin koronavirus”

THL:n arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä n. 70 000 lasta joiden vanhemmilla on päihdeongelma. Kyselyssä selvisi sosiaalityöntekijöiden vastauksista että on tilanteita “joissa vanhemmat riitelevät koko ajan ja humalaisia vanhempia hyppii tietokoneen edessä etätunnin aikana”.

Maahanmuuttajaperheissä on ollut tilanteita että kielitaidon puute on estänyt koulutehtävien tekemisen ja vanhemmilta ei ole saanut koulunkäyntiin mitään tukea. Näissä tilanteissa on edessä jopa tapauksia joissa lapsi on jäämässä tämän takia luokalle.

Lisäksi on perheitä joissa taloudellinen tilanne on ollut heikko ja nyt koronan takia molemmat vanhemmat ovat lomautettuja tai työttömiä. Taloudellinen tilanne on muuttunut katastrofaaliseksi ja nämä vaikeudet heijastuvat monin tavoin lapsen arkeen kun molemmat vanhemmat ovatkin yhtäkkiä työttöminä, toimettomina ja stressaantuneina kotona.

”On tilanteita, joissa lapsi yrittää suoriutua etäkoulun tehtävistä samalla kun hän toisella kädellä laittaa ruokaa pikkusisarelleen. Eikä ehdi itse syödä.”

Vanhemmilla ei ole välttämättä taitoja ja voimia tukea lasta koulunkäynnissä ja lapset jäävät yksin ilman tukea ja turvaa, tilanteessa jossa he sitä nyt eniten kaipaisivat. Lisäksi kukaan koulun turvallinen aikuinen tai ammattilainen ei ole näkemässä lapsen tilannetta ja millaista tukea ja turvaa hän ehkä nyt tarvitsisi. Hyvä- ja huono-osaisten perheiden erot tulevat vielä korostamaan tätä kuilua. Mielenterveyspalvelut saattavat olla tauolla ja niiden kunto keillä on näiden palvelujen tarve, on saattanut ottaa rajusti takapakkia, jopa itsemurhayrityksiin saakka.

HS haastatteli myös lastensuojelun entisiä asiakkaita. Vastauksissa tuli esiin että nuoret eivät olisi halunneet jäädä kotioloihin koulua käymään. Vastauksissa ilmeni että “kukaan ei olisi auttanut koulutehtävissä, ei olisi ollut välttämättä edes nettiä. Pienissa yksiöissä asuessa ei olisi ollut mitään rauhaa käydä koulua. Turvattomissa kodeissa, päihdeongelmaisten vanhempien kanssa, kaikki päivät vailla mahdollisuutta irtautua siitä.”

Tällä hetkellä päivystäessäni Sekasin-chatissa olen saanut kuulla nuorten itse kertomana heidän tuntojaan vallitsevasta tilanteesta. Varsinkin runsas päihteidenkäyttö kodeissa lisää turvattomuutta. “Kun edes hetkeksi pääsisi kotoa pois”. Kouluunpääsyä todella kaivataan. Näihin keskusteluihin, väsyneisiin huokauksiin ja toiveisiin on nyt antaa edes jotain toivonpilkahdusta hallituksen päätöksen myötä.

Turvallisia koulupäiviä!

Kuva: Pixabay

Lähteet:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006490211.html

https://yle.fi/uutiset/3-11329701

6 kommenttia artikkeliin ”Kouluun pääsee taas kohta. Pelastus?

  1. Riikka Kurkipää

    Vaikka moni kritisoi koulujen avaamista on se monelle lapselle pelastus! Luulen, että tämän on huomioinut tutkimusten valossa opetusministeri ja pääministeri itse. Uutisissa tietenkin näiden tutkimusten lisäksi kaksi tai kolme erilaista tapausta, jossa lapsi on kuollut äidin toimesta tai vahingossa, kun ei ole ollut riittävää valvontaa. Kouluun meno riskiryhmälle saisi olla vapaaehtoista ja tietenkin erityislapset huomioiden!
    Kiitos kirjoituksestasi!

    1. Mika Lahtinen

      Tuo on hyvä pointti että riskiryhmät tulisi huomioida kuten erityislapsetkin. Lisäksi aloin kommenttisi myötä pohtimaan sitäkin että miten tämä vaikuttaa koulukiusaukseen ja koulukiusattuihin. Joillekin tämä korona on saattanut olla pelastus kiusaajien kynsistä. Tuo on tietysti asia jota ei pitäisi olla olemassa ja senkun saisi tästä yhteiskunnasta jollain tavalla kitkettyä pois.

  2. Virpi Vainionpää

    Moikka, kiitos kirjoituksestasi.
    Luin itsekkin tuon kyseisen hesarin jutun, joka antoi paljon pohdinnan aihetta. Onhan totta, että monille tukea tarvitseville lapsille kouluun palaaminen on pelastus, mielestäni se on myös niille pienille, jotka tuntee/kokee valtavaa yksinäisyyttä kotona kun vanhemmat tekevät töitä. Heillä on niin sanotusti kaikki hyvin, vanhemmatkin saattavat olla jopa kotona,…..mutta eivät läsnä. Etätöiden tekeminen riistäytyy käsistä…. On vaan ne työt. Ajatellaan, että kun kerran mihinkään ei voi mennä niin tehdään töitä….unohdetaan sen pienen lapsen normaalit arkiset tarpeet. Sosiaaliset tarpeet….

    Tälläisiä ajatuksia…..

    1. Mika Lahtinen

      Aivan totta, ei se tarvitse olla pelkästään huono-osainen perhe jossa ongelmia. Sellainen yksinäisyys jota kokee toisten läsnäollessa, saattaa tuntua vielä pahemmalle kuin jos olisi itsestään yksin. Kukaan ei huomioi ja lapsi kokee olevansa kuin ilmaa. Pieni nykii hihasta isää tai äitiä jolla on koko ajan kiire tai hän ei muuten vaan jaksa antaa huomiota. Yksin joutuu miettimään kaikki suuret ajatukset ilman turvallisen aikuisen huomiota ja tukea.

  3. Kiitos kirjoituksestasi!

    Olen itsekkin ajatellut tätä koulujen avaamista samalla ajatusmaailmalla, mitä kuvasit kirjoutuksessasi. Yhdyn myös näiden muiden kommentoijien esittämiin asioihin. Koulujen avaaminen selkeästi tuo mukanaan niin hyviä kuin huonojakin puolia, ja aivan kuin Riikka ylempänä kommentoikin, että opetusministeri ja pääministeri ovat varmasti punninneet asian hyviä ja huonoja puolia tarkasti ennen päätöksen tekemistä.

    Uskoisin, että koulujen avaaminen saadaan toteutettua niin, että asiasta hyötyy lopulta kaikki. Ja eihän ketään varmastikaan olla pakottamassa palaamaan täysin koulun penkille, jos ei erinnäisistä syistä sitä halua tehdä tai kykene. Olettaisin itse, että tässä kohtaa koulut ja opettajat olisivat tarpeeksi ymmärtäisiä ja mahdollistaisivat joillekkin, sitä haluaville, edelleen etäopiskelu mahdollisuutta. Näin ainakin itse toivoisin.

    1. Mika Lahtinen

      Aivan, vapaaehtoisuus olisi hyvä huomioida tässä asiassa. Tilanne on hankala ja sillä on monia puolia ja siksi inhimillisyys olisi asiassa kohdillaan. Kuultaisiin myös heitä joilla esim.riskiryhmään kuuluvia henkilöitä kotona.

Vastaa