Pitkittynyt työttömyys voi aiheuttaa monenlaista huolta ja ahdistusta. Esimerkiksi Suomen mielenterveys ry:n sivuilla puhutaan pitkäaikaistyöttömän ”sosiaalisesta kivusta” ja ulkopuolisuudesta. Keskustelin aiheesta koronapandemian vuoksi pitkään lomautettuna olleen Maijan (nimi muutettu) kanssa. Puhuimme mm. siitä, minkälaisia tuntemuksia epävarma työllisyystilanne ja pitkä lomautus on herättänyt.
Heippa blogimme lukijat. Kirjoitimme blogia toinen todellisuus. Toinen todellisuus blogin kirjoittaminen oli meistä mielenkiintoista ja pääsimme tutustumaan eri aiheisiin. Pääsimme haastattelemaan turvapaikanhakijaa ja kuulemaan yhden tarinan seksuaalivähemmistöön kuulumisesta. Kävimme myös läpi toimeentuloturvaa ja muita palveluja. Saimme vähän käsitystä, miten turvapaikanhakija tulee samaan oleskeluluvan. Tutkimme myös vähän turvapaikanhakijoiden mielenterveyshäiriöiden tilannetta. Meistä tämä projekti oli kiva ja …
Hei kaikki blogimme lukijat! Matka Legot lattialla -blogin parissa on tulossa päätökseen. Blogin kirjoittaminen on ollut mielenkiintoinen projekti ja erityislapsiperheen sekä lastensuojelun kiemuroihin tutustuminen on ollut antoisaa. Kiitämme kaikkia lukijoitamme mielenkiinnosta ja hyvistä kommenteista! -Kaneli, Kellonen, Temppu & Tiikeri
Jokainen on varmasti joskus kuullut puhuttavan, kuinka maahanmuuttajat saavat Suomessa parempaa sosiaaliturvaa kuin kantasuomalaiset. Kuinka turvapaikanhakijoille kustannetaan valtion toimesta hienot uudet puhelimet ja merkkivaatteet. Tutustutaan siis tässä postauksessa siihen, millaista todellisuudessa on turvapaikanhakijalle ja pakolaisstatuksen saaneelle kuuluva toimeentuloturva.
Kuten tiedämme, Suomessa järjestettiin 23.1.2022 ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin aluevaltuustot uusiin hyvinvointialueisiin. Uutisia seuranneet tietävät myös, että vaaleissa äänioikeuttaan käytti alle puolet eli vain 47,5 % (vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72,1 ). Aluevaalit olivat osa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta, jolla siirretään näiden palvelujen toteuttaminen kunnilta hyvinvointialueille. Vaalit vaikuttavat mm. terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, …
Yhteiskunnan jatkuvuuden ja kestävyyden kannalta ajateltuna, nuorisossa on tulevaisuus. Kun suuret ikäluokat siirtyvät työelämästä viettämään leppoisia eläke päiviä, on nuorilla “velvollisuus” pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Siksi nuorisoon ja heidän tulevaisuuteensa panostaminen on samalla panostus koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Mutta millaisena nuoret itse näkevät tulevaisuutensa?
Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle voidaan järjestää sosiaalipalveluna tukihenkilö tai -perhe arkea helpottamaan. Tukihenkilö toimii tuettavan omassa ympäristössä ja voi auttaa perhettä esimerkiksi viettämällä aikaa lasten kanssa, tukemalla koulunkäynnissä tai auttamalla perheenjäseniä sosiaalietuuksien hakemisessa. Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi osallistuu tukiperheen normaaliin arkeen viettämällä viikonloppuja tai lomia perheessä. Kerron tässä postauksessa tarkemmin tukiperhetoiminnasta erityislapsiperheessä.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva turvapaikanhakija, kokee usein olevansa yksin ja jääkin yksin. Moni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat turvapaikanhakijat pelkäävät kidutusta, vainoa ja jopa kuolemaa, ja täten ovat olleet kaapissa kotimaassaan koko elämänsä. Omassa maassa turvapaikanhakija on saattanut elää pelottavassa ilmapiirissä, jossa muut saattavat kohdella sinua inhimillisesti seksuaalisuutesi perusteella.
Osa turvapaikan hakijoista saattaa perustella hakemuksen sillä, että kuuluu seksuaalivähemmistöön. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saa automaattisesti oleskeluluvan tällä perustelulla. Vaikka joissain maissa ei hyväksytä seksuaalivähemmistöä, eikä sitä voi siellä näyttää. Siellä ei pysty elämään normaalisti ja tämän takia he haluavat Suomeen. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa muutkin asiat, joudutko uhatuksi tai vainotuksi, kun kuulut seksuaalivähemmistöön. …
Hei kaikille ja hyvää alkanutta viikkoa! Tässä julkaisussa puhun kehitysvammaisten työllistymisestä sekä avotyötoiminnan puutteista. Suomessa on suunnilleen noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista. Vain pieni osa heistä, n. 500-600 henkilöä työskentelee palkkatyössä. Tuhansilla kehitysvammaisista on koulutus ja paljon kiinnostusta sekä halua työn tekemiseen. Arvion mukaan on 3 000 kehitysvammaista ihmistä, jotka pystyisivät työskentelemään palkkasuhteisessa työssä, jos he saisivat …