Kiitos lukijoille!

Hei lukijat, 

On tullut aika julkaista viimeinen kirjoitus blogissamme. Tämän syksyn aikana olemme käsitelleet monipuolisesti erityislasten ja erityislapsiperheiden elämään kuuluvia aiheita.

Käsittelimme blogissamme eri näkökulmista vanhemmuutta ja tuen saamisen haasteita. Esittelimme keinoja lapsen tukemiseksi käytännön vinkkien, apuvälineiden, vuorovaikutuksen ja luovien menetelmien avulla. Lisäksi pureuduimme hieman varhaiskasvatuksen maailmaan, lasten oikeuksiin ja perheiden asemaan sosiaalipalvelujärjestelmässä.

Lue lisää Kiitos lukijoille!

Aistilelut ja apuvälineet mukana koulussa sekä arjessa

kuva: pixbay

Kun, aivokuoren aktivaatio taso laskee liian alhaiseksi esimerkiksi oppimistilanteessa, on lapsen hankala keskittyä koulussa annettuun tehtävään. Lapsi pyrkii tällöin itsesäätelemään aivokuoren aktiivisuutta levottomalla käytöksellä, mikä johtaa usein koulunkäynnin vaikeuksiin. Mikäli lapsi kokee tarkkaavaisuuden kanssa ongelmia, ei siihen toruminen auta, vaan lasta tulee pyrkiä tukemaan erinäisin keinoin, jotta keskittymiskyky saataisi pidettyä normaalilla tasolla. Neuropsykologiset häiriöt aiheuttavat lapselle tunne-elämässä sekä oppimisessa monia erilaisia haasteita. Lapsella saattaa olla hankaluuksia keskittyä tai hahmottaa antamaa tehtävää, jonka vuoksi oppiminen on hankalaa.

Lue lisää Aistilelut ja apuvälineet mukana koulussa sekä arjessa

Arjen kuormittavuus luo erityisvanhemmalle riskin uupua

Erityislapsen vanhemmuus on niin arvokasta kuin vanhemmuus vain voi olla. On palkitsevia hetkiä, iloa ja naurua, mutta lapsiperhearjessa on myös paljon kuormittavia tekijöitä. Vanhempien väsymys heijastuu ja vaikuttaa koko perheeseen, niin vanhemman toimintakykyyn, hyvinvointiin, ilmapiiriin kotona, perheenjäsenten keskinäisiin väleihin kuin vuorovaikutukseen parisuhteessa ja lapsen kanssa.

Lue lisää Arjen kuormittavuus luo erityisvanhemmalle riskin uupua

Verkkojen läpi

Aina avun saaminen ei ole helppoa. Lapsen oireiluun ei aina osata reagoida ajoissa koulussa tai kotona. Joskus lapsen haasteet jäävät näkemättä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sain haastatella äitiä, joka kertoi kokemuksistaan tuen hakemisesta erityislapselle. Lapsi pääsi monen yhteiskunnan turvaverkon läpi, kunnes koulu lopulta tarttui tilanteeseen kiinni.

Laura, 35, on kahden lapsen äiti. Reilu vuosi sitten hänen vanhemmalla lapsellaan diagnosoitiin ADHD ja sensorisen integraation häiriö. Nykyään neljäsluokkalaisella Mikaelilla on ADHD-lääkitys. Nyt Mikael on saanut apua, mutta tuen saaminen oli pitkä prosessi, jonka aikana äiti koki itsensä usein avuttomaksi.

Lue lisää Verkkojen läpi

Sisaruus erityislapsiperheissä

Ei välttämättä tule ajatelleeksi heti, että erityislapsiperheissä erityisyys koskettaa vanhempien ja itse erityislapsen lisäksi suuresti myös perheen muitakin lapsia. Keväällä sattunut tilanne omien lasteni kanssa herätti minut ajattelemaan asiaa. Etsin aiheesta tietoa ja sain huomata, että erityisperheissä muiden lapsien jääminen jopa näkymättömäksi on valitettavasti todellinen olemassa oleva uhka.  Tämä asia on mielestäni hyvä tiedostaa sosiaalialalle työllistyessä ja tässä blogikirjoituksessani tuonkin esille muutamia löytämiäni, mielestäni hyödyllisiä, vinkkejä ja huomion arvoisia seikkoja erityislapsen sisaruuteen liittyen.

Lue lisää Sisaruus erityislapsiperheissä

Erityinen tarvitsee tukea

ADHD, kuulovamma, downin sydrooma, autismi, diabetes, epilepsia, reuma… Erityislapsi ei ole tarkka termi, vaan päinvastoin hyvin kirjava. Sitä käytetään yleisesti esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Erityislapsella viitataan lapseen, jolla on tarvetta erityiseen tukeen. Valtaosa näistä tuista on suunnattu alle 16-vuotialle. Erityislapsilla kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat saattaneet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden tai toimintavajauden takia.

Lue lisää Erityinen tarvitsee tukea

Ratkaisematon palapeli – inklusiivinen koulu

Kuvittele tilannetta, jossa vaikkapa alakoululainen Peetu istuu luokassa hiljaa paikallaan. Peetulla on todettu oppimisen vaikeuksia, joihin hän tarvitsisi opettajan ajoittaista huomiota. Joillain tunneilla Peetu pääsee vielä erityisopettajan luo opiskelemaan, mutta nyt on tunti oman luokan kesken. Luokassa opiskelee myös, Lari, ADHD- diagnoosin kanssa elävä oppilas. Hän ei useinkaan pysty istumaan kokonaista tuntia paikallaan tarvitsematta henkilökohtaista toiminnan ohjausta. Opettajan täytyy puuttua ja tukea Laria, koska hänen tuentarpeensa luokkarauhan säilymiseksi on näkyvämpi, kuin Peetun. Avustajaa näin ”vähäisten” tukien tarpeiden vuoksi luokkaan ei ole ollut mahdollisuutta saada, jokaiselle tunnille, sillä joillain muilla luokilla on vieläkin enemmän tarvetta ja resurssit niin rajalliset.

Lue lisää Ratkaisematon palapeli – inklusiivinen koulu