erityisyys

Once more with feeling!

Käsittelimme blogissamme erilaisia erityisyyteen liittyviä ilmiöitä.  Aiheita meiltä oli laidasta laitaan; puimme mielenterveyden haasteita, vammaisuutta, erityisdiagnooseja, sekä niiden kanssa elämistä ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Meidän matkamme tämän blogin parissa on ollut antoisa ja opettavainen: opimme paljon erityisyydestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä, sekä blogien ja sosiaalisen median hyödyntämistä osana sosiaalialan työtä. Toivottavasti tämä matka on ollut …

Once more with feeling! Lue lisää »

Onko huostaanotto erityislapsen etu?

Sijoitukset ovat olleet kasvussa 90-luvun alusta lähtien. Samanaikaisesti neurokirjon häiriöitä diagnosoidaan enenevissä määrin, vaikka osa jää edelleen diagnosoimatta. Silti yhteiskunnastamme puuttuu selkeä palvelupolku neurokirjon häiriöisille. Ja kun terveydenhuollossa ei pystytä ottamaan koppia neurokirjolla oireilevista, on lastensuojelun viimekädessä pyrittävä turvaamaan lasten kasvu ja kehitys. THL:n HuosTa-hankkeen tulosten mukaan jopa kolmasosa huostaanotetuista lapsista omaa neurologisen sairauden tai …

Onko huostaanotto erityislapsen etu? Lue lisää »

Erityisisä kertoo

Kannattaa puida ongelmiaan ääneen, niin niihin voi saada ratkaisun saman tien kuin kirkkaalta taivaalta. Näin kävi itselleni, kun pohdin lounastauolla mistä keksin mielenkiintoisen näkökulman erityisyyttä käsittelevään tekstiini. Lounasseurueessani ollut herra tarjoutui antamaan haastattelun erityislapsen vanhemman näkökulmasta, mikäli olisin kiinnostunut. Ja tietenkin olin. Haastattelin siis miestä, jolla on kolme lasta, joista kaksi, hänen sanojansa lainatakseni, ”on …

Erityisisä kertoo Lue lisää »

Hyvä / paha nepsydiagnoosi

Olemme syksyn ajan juosseet nuorimman lapseni kanssa neuropsykologilla testeissä. Lapsellani on ollut ensimmäisestä luokasta lähtien haasteita matematiikan oppimisessa, ja hän on aina ollut äärimmäisen ujo. Matematiikan haasteet eivät sinänsä tulleet yllätyksenä. Eipä tuo ole ollut minullekaan ala-asteella helppoa ja toinenkin lapseni on kärsinyt samankaltaisista hankaluuksista matematiikan oppimisessa. Nuorimman lapsen kohdalla nepsytestejä edelsi koulupsykologin testit, joilla …

Hyvä / paha nepsydiagnoosi Lue lisää »

Harmittaa niin, eikä sanotuksi saa

Olin ohjaamassa tutussa kehitysvammaisten työpajassa, kun koin jotakin yllättävää. Asiakas mojautti minua nyrkillä vatsaan. Yllättäen ja pyytämättä. Isku ei ollut erityisen kova, mutta kyllä sen lyönniksi tunnisti. Lyönti aiheutti enemmän hämmennystä kuin kipua, eikä sitä seurannut uusien lyöntien sarja, vaan tuima, ja ehkä hieman anteeksipyytävä tuijotus asiakkaalta samalla kun ilmaisin hämmennykseni ja totesin ettei meidän …

Harmittaa niin, eikä sanotuksi saa Lue lisää »

Inkluusio – kaunis ajatus vai toimiva konsepti?

Inkluusio, eli ajatus tasavertaisesta opetuksesta ja kaikille yhteisestä koulusta (Peda 2022), jossa ei ole erikseen erityisluokkia on noussut viime aikoina puheenaiheeksi mediassa. Helsingin Sanomissa kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar nostaa esiin inkluusion haasteita. Hänen mukaansa ongelmia tuottaa kaoottiset oppimisympäristöt, varsinkin asuinalueilla, joilla esiintyy runsaasti työttömyyttä, pienituloisuutta sekä alhaista koulutustasoa. (Palkoaho 2022). “En haluaisi sanoa …

Inkluusio – kaunis ajatus vai toimiva konsepti? Lue lisää »

Mielikuvituskavereita(ko)?

Sisältövaroitus! Postauksessa puhutaan muun muassa itsetuhoisuudesta ja aistiharhoista, joten mikäli aiheet aiheuttavat epämukavaa oloa juuri sinussa, suosittelen siirtymistä jonkin muun postauksen pariin. <3 Anni koki ensimmäiset kuuloharhansa koulun vessassa, ne kehuivat Annia, kun tämä viilsi itseään (Åström 2021). Lapsuudessa skitsofreniaan sairastuu noin 1 % maailman väestöstä. Keskimäärin miehet sairastuvat skitsofreniaan 20–28-vuotiaina ja naiset hieman myöhemmin. Vaikka sairaus …

Mielikuvituskavereita(ko)? Lue lisää »

Erityisyys & erityisen tuen tarve – mistä puhumme, kun puhumme erityisyydestä?

Kun puhumme erityisyydestä, mitä me oikeastaan kyseisellä käsitteellä tarkoitamme? Erityisyyden käsite on varsin laaja ja hankalasti määriteltävä, sillä kyseinen käsite sisältää useita eri ulottuvuuksia ja toimii eräänlaisena yläkäsitteenä ihmisten sekä heidän ominaisuuksiensa luokitteluille. Määrittelyä hankaloittaa entisestään lisäksi se, että eri lähteissä esiintyy useita erityisyyteen liitettyjä sekä päällekkäisiä käsitteitä, joita ovat muun muassa vammaisuus, poikkeavuus, toimintakyky …

Erityisyys & erityisen tuen tarve – mistä puhumme, kun puhumme erityisyydestä? Lue lisää »

Kiitos lukijoille!

Hei lukijat,  On tullut aika julkaista viimeinen kirjoitus blogissamme. Tämän syksyn aikana olemme käsitelleet monipuolisesti erityislasten ja erityislapsiperheiden elämään kuuluvia aiheita. Käsittelimme blogissamme eri näkökulmista vanhemmuutta ja tuen saamisen haasteita. Esittelimme keinoja lapsen tukemiseksi käytännön vinkkien, apuvälineiden, vuorovaikutuksen ja luovien menetelmien avulla. Lisäksi pureuduimme hieman varhaiskasvatuksen maailmaan, lasten oikeuksiin ja perheiden asemaan sosiaalipalvelujärjestelmässä.

Aistilelut ja apuvälineet mukana koulussa sekä arjessa

Kun, aivokuoren aktivaatio taso laskee liian alhaiseksi esimerkiksi oppimistilanteessa, on lapsen hankala keskittyä koulussa annettuun tehtävään. Lapsi pyrkii tällöin itsesäätelemään aivokuoren aktiivisuutta levottomalla käytöksellä, mikä johtaa usein koulunkäynnin vaikeuksiin. Mikäli lapsi kokee tarkkaavaisuuden kanssa ongelmia, ei siihen toruminen auta, vaan lasta tulee pyrkiä tukemaan erinäisin keinoin, jotta keskittymiskyky saataisi pidettyä normaalilla tasolla. Neuropsykologiset häiriöt aiheuttavat …

Aistilelut ja apuvälineet mukana koulussa sekä arjessa Lue lisää »