Mitä voi tehdä selviytyäkseen koronasyksystä ja alkutalvesta?

Kuva: Unsplashed, Gabriel Garcia Marengo

Syksy on lopuillaan ja kaikkien elämää on koeteltu valtavasti 2020-vuoden aikana. Koronatilanne on edelleen voimissaan ja se vaikuttaa moneen asiaan ympärillämme: työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan, liikkumiseen ja oikeastaan ihan kaikkeen. Se herättää pakosti ajatuksia tulevaisuudesta ja toiveita siitä, että kaikki palaisi vielä normaaliksi. Pimenevät illat ja orastava kaamosmasennus tekee tuloaan, enkä varmasti ole ainoa joka miettii näitä asioita. Aika kuluu ja ihmiset taistelevat saadakseen rokotteen valmiiksi, mutta me ollaan silti tässä syksyssä ja siitä on selvittävä jotenkin. Siksi päätin kirjoittaa selviytymiskeinoja tähän hetkeen.

Koronan aikana olen paininut monien vaikeiden asioiden kanssa, mutta päätin jo varhaisessa vaiheessa lähteä parantamaan omaa oloani ja elämäntapojani. Oma elämäni kohentui ja uskon, että panostaminen omaan psyykkiseen hyvinvointiin auttaa myös muita tässä vaikeassa tilanteessa. Tutustuin hyvään artikkeliin sekä terveyskirjaston tekemään korona-selviytymisoppaaseen , jotka innoittivat minua kokoamaan kolme tärkeää asiaa, mitkä auttavat minua ja toivottavasti myös sinua jaksamaan vähintään syksyn ja alkutalven läpi.

  1. Rutiinit kuntoon

Rutiinit tuovat meille apua arkeen, ja ovat iso osa omaa selviytymissuunnitelmaani koronan keskellä. Omien rutiinien muovaaminen alkaa siitä, että miettii millaisia rutiineja omaa ja ovatko ne negatiivisia tai positiivisia. Jokaisella meistä on rutiineja ja ne alkavat usein kaikessa yksikertaisuudessaan heräämisestä, hampaiden pesusta, aamupalasta jne. Ne ovat muotoutuneet meille vuosien aikana ja ne voidaan jakaa negatiivisiin ja positiivisiin. Negatiiviset rutiinit voi helpoiten tunnistaa, että ne tuovat nopeaa helpotusta, mutta pitkällä aikajänteellä niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lohtusyöminen, tupakointi tai olut työpäivän jälkeen ovat kaikki esimerkkejä huonoista arkirutiineista. Positiiviset rutiinit tuntuvat ainakin itsestä taas alkuun usein hiukan epämiellyttäviltä koska ne eivät tuo nopeaa helpotusta, mutta pitkällä aikavälillä ne tuottavat hyvää oloa. Jokainen tunnistaa näiden eron ja joutuu itse arvioimaan mitä rutiineja säilyttää. Muutos alkaa aina pienistä askelista ja kaikkea ei tarvitse lopettaa seinään, vaan antaa itselleen aikaa ja tehdä välietappeja, jotta rutiinit sekä elämäntavat saisi muokattua paremmiksi.

Omana korona aikana olen:

-Vähentänyt tuntuvasti kahvin juontia

-Lopettanut tupakoinnin

-Opetellut syömään joka aamu aamupalaa

-Vähentänyt tuntuvasta alkoholin käyttöä

-Lisännyt liikuntaa

– Aikatauluttanut päiväni jotta rutiinit pysyvät helpommin kasassa

– Varannut aikaa rentoutumiselle ja palautumiselle

Nämä muutokset rutiineihini ovat tapahtuneet hiljalleen helmikuusta eteenpäin, mutta jo nyt alan huomata kuinka paljon omaan elämääni nämä muutokset ovat vaikuttaneet. Eli: määrittele rutiinit ja yritä keskittyä positiivisiin, ja rajoita tai muuta negatiivisia. Päivittäinen aikataulu on helpottanut rutiineihin panostamista ja suosittelenkin sen tekemistä.

2. Elämäntavat

Elämäntavat voi jakaa kolmeen tärkeimpään osaan: terveellinen ruokavalio, säännöllinen arkiliikunta ja uni. 

Terveellinen ruokavalio ei ole mitenkään yksiselitteinen asia ja aiheuttaa monille päänvaivaa arkeen. Eri medioista tuutataan koko ajan tapoja ja väitteitä mikä olisi oikea, terveellinen ruokavalio. Oma näkemykseni tähän on melko yksinkertainen: vältä sokeria, syö monipuolisesti kaikkea, valmista itse ruokasi ja vältä e-koodeja. Valmistamalla itse ateriasi ja panostamalla uusiin resepteihin saa omaan ruoanlaittoon aivan uutta virettä. Olen koronatilanteen aikana tehnyt valtavasti erilaisia ruokia, joista minulla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta. Olen todennut, että ruoanlaitto on kiinni ainoastaan omasta viitseliäisyydestä ja ohjeiden noudattamisesta. Joten panosta ruokaan ja sen valmistukseen.

Arkiliikuntaa on niin monenlaista kuin on liikkujiakin. Meillä kaikilla on jonkinlainen liikuntapohja, vähintään peruskoulusta. Kaikki me suhtaudumme liikuntaan eri tavoin ja on vaikea suunnitella liikuntaa toisen puolesta. Osa nauttii raskaasta liikunnasta ja osa taas kokee kävelylenkin riittävänä liikuntana. Pääasia on kuitenkin, että teet jotain päivittäin tai vähintään viikoittain. Suosittelen ihan jokaiselle venyttelyä ja myös poistumista omasta kodista, jotta saa vaihtelua päiviin. Happi ja raikas ulkoilma auttaa meitä jaksamaan paremmin arjessa ja tuo vaihtelua päivään. 

Aivomme tarvitsee unta palautuakseen ja jokaisen unentarve on yksilöllistä. Käypähoito on listannut näppärästi millaisia määriä aikuisen tulisi nukkua.

Määrän lisäksi unta tulisi saada myös sopivina kellonaikoina, jotta pysyy paremmin kiinni arjessa. Oman unirytmini pyrin pitämään tasaisena niin, että menen nukkumaan viimeistään klo 00:00 ja herään kahdeksan tuntia sänkyyn menemisen jälkeen. Tärkein omaan unenlaatuni määrittävä tekijä on, että en tee mitään aktiivista ennen nukahtamista: ei pelaamista ja kännykän käyttö ylipäätään ei myöskään kannata. Tämän kaltainen tekeminen vain aktivoi aivoja ja tekee nukahtamisesta hyvin vaikeaa tai melkein mahdotonta. Panosta siis uneen: se auttaa jaksamisessa ja asioiden käsittelyssä.

3.  Sosiaalisuus

Kaikista haastavinta korona-aikana minulle on ollut pitää sosiaalisia suhteita yllä. Kaikki ovat vetäytyneet omiin oloihinsa ja yhteyden pitäminen muihin ei ole millään tavalla samanlaista kuin ennen koronaa. Monille tänä aikana kanssakäyminen varsinkin vieraiden ihmisten kanssa on vaikeaa ja sitä tulee kunnioittaa. Olemme kaikki tässä samassa tilanteessa, mutta jokainen kokee sen eri tavalla ja ymmärryksen antaminen on erityisen tärkeää. Olen joutunut muuttamaan omaa ajatustapaani ja ylipäätään hillitsemään sosiaalisuuttani ulkona liikkuessa, eli annan muille mahdollisimman paljon omaa tilaa ja toivon sitä samaa myös muilta.

Suosittelen erityisen paljon keskittymään omaan sosiaaliseen verkostoon, sillä tänä aikana se on kovalla koetuksella. Sosiaalinen verkosto muodostuu niistä ihmisistä, jotka

ovat sinulle merkityksellisiä. Esimerkiksi ystävät, tuttavat, seurustelukumppani, perhe, sukulaiset sekä opiskelu- ja työkaverit kuuluvat verkostoon. Näiden lisäksi verkostoon voi kuulua myös vaikkapa naapureita, opettajia, saman harrastusseuran ihmisiä tai tuttuja omasta elinpiiristä.

Jokaisella meistä on tarve sosiaalisuuteen mutta me emme välttämättä osata ilmaista sitä. Kukaan ei ole ajatustenlukija eikä ole millään tavalla realistista odottaa muilta, että yhteydenpito näissä olosuhteissa tulee automaattisesti. Eli pitää itse olla aktiivinen ja osoittaa että välittää muista sekä ottaa yhteyttä myös silloin, kun tarvitsee itse puhua muiden kanssa. Yksin asioiden puiminen ja pyörittely johtaa helposti noidankehään, josta ei ole helppoa poistua.

Yhteenvetona siis: panosta elämäntapoihin ja henkilökohtaisiin rutiineihin, muista antaa itsellesi näihin asioihin tarpeeksi aikaa ja tutkiskele itseäsi jatkuvasti. Pidä sinulle sopivalla tavalla huolta sekä omasta että läheistesi psyykkisestä jaksamisesta, ja myös sosiaalisista suhteista. Se tukee niin omaa kuin muidenkin henkistä pääomaa ja ylipäätään helpottaa koko tilannetta kaikkien kannalta. Älä jää taistelemaan yksin, me kaikki olemme yhdessä vahvempia.

Lähteet:

https://www.hailuoto.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/oma-hyvinvointi/terveys-ja-elamantavat/

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01258

https://www.kaypahoito.fi/nix02713

4 kommenttia artikkeliin ”Mitä voi tehdä selviytyäkseen koronasyksystä ja alkutalvesta?

  1. Anni Vepsäläinen

    Hyvät vinkit olet tehnyt! Tietenkään niiden noudattaminen ei ole helppoa, varsinkaan ihmiselle, jolle syksyn kaamos iskee. On helppoa ajatella hyvää ruokavaliota ja liikuntaa, mutta osalle syksy on tuonut tullessaan vaikeuden nousta edes sänkystä ylös. Pieniä askeleita ottamalla voisikin päästä paremmin ohjeisiisi kiinni.

    Teksti tuo kuitenkin toivekkuutta tähän pimeään syksyyn tavalla “jos joku muukin pystyy niin miksi en minäkin”. Uusia ruokia tulee kyllä testailtua hyvin tämän koronasyksyn aikana, ehkä seuraavana askeleena olisi parempi sosiaalisuus, koska ystävät ja läheiset ovat iso voimavara.

    1. Markus Lehtinen

      Mun mielestä kaikki lähtee halusta sekä siitä että täytyy antaa itselleen aikaa adaptoitua ympäröiviin muutoksiin. Ei ole mitään 100 % abc ratkaisuja jotka toimii kaikille, mutta rutiinit ja arki tavoitteet auttaa kyllä ketä tahansa. Tsemppiä loppuvuoteen 🙂

  2. Tytti

    Kiitos ainakin itselle taas ajankohtaiselta tuntuvasta kirjoituksesta!
    Nyt erityisesti eri kurssitehtävien palautuspäivistä selviämiseen keskittyessä erilaisten Hyvien Rutiinien ylläpito meinaa päästä helposti unohtumaan.
    Kiitos myös näkökulmasta, joka ei keskittynyt lapsiperheissä tai parisuhteessa jaksamiseen, sillä ne ovat tuntuneet olevan kaikkien koronapäivitysten keskeisintä sisältöä.

    1. Markus Lehtinen

      Mukava kuulla että näkökulma oli virkistävä ja on totta että rutiinit unohtuu helposti tässä tehtäviä väsäillessä. Olen niiden osalta ottaannut käyttöön sellaisen teen 3 kouluun liittyvää asiaa päivässä systeemin, joka on toiminut hyvin, joskus asetan kyvyemmät tehtävät tavoitteeksi ja välillä keskityn raskaimpiin. Hyvää loppuvuotta ja voimia opiskeluun 🙂

Vastaa