Syyttömänä syntynyt blogi esittäytyy

Hei! Olemme neljä sosionomiopiskelijaa ja suoritamme opintojamme Laurean ammattikorkeakoulussa Tikkurilan kampuksella. Blogimme käsittelee monialaisesti eri aiheita vankilasta vapautumisen ympäriltä.

Lue lisää Syyttömänä syntynyt blogi esittäytyy

Kiitos lukijoille!

Olemme kirjoittaneet Syyttömänä syntynyt -blogia nyt usean viikon ajan. Olemme käsitelleet erilaisia aiheita laidasta laitaan, mm. naisvankeja, lasten roolia, vankilajärjestelmää ja vapautumisen haasteita. 

On ollut hienoa huomata, että kirjoituksemme ovat herättäneet mielenkiintoa! On ollut myös mukava lukea postauksiimme jätettyjä kommentteja ja kuulla teidän ajatuksianne aiheista, sekä jatkaa keskustelua kommenttiboksissa. 

Lue lisää Kiitos lukijoille!

Oman mielensä vanki

Korona -ajalla on ollut vaikutusta kaikkien meidän elämään jollain tapaa. Toisilla se on voinut vaikuttaa kokonaisvaltaisesti useisiin elämänalueisiin, kuten työhön, opiskeluun, vapaa -aikaan, parisuhteeseen tai terveyteen, kun taas toisilla vaikutukset eivät ole olleet niin massiivisia. Luin muutaman uutisen, joissa käsiteltiin mm. vankien huonokuntoisuutta, poikkeustilan ja muiden syiden seurauksena. Helsingin vankilan uusi johtaja Eeva Säisä nosti esiin sakkovankien terveydentilan. Koronaviruksen välttämiseksi vankiloissa on siirretty useiden vankien vankeuden aloitusta, ja sillä on ollut omat seuraamuksensa.

Lue lisää Oman mielensä vanki

”Äiti, kuka tuo mies on?”

Kuvitellaanpa tilannetta, että olet ollut vankilassa suorittamassa pidempää tuomiota. Ennen tuomiota sinulle on syntynyt lapsi, mutta tuomion aikana tuo vauva onkin jo muuttunut koululaiseksi. Vankeusaikana olet kyllä ollut tekemisissä jonkin verran perheesi kanssa, mutta tapaamismäärät ja ajat ovat kuitenkin olleet hyvin rajallisia, jolloin suhteesi lapseen on jäänyt melko etäiseksi. Tuomion aikana olet kuitenkin jatkuvasti ajatellut perhettäsi ja päättänyt senkin takia, että rikollinen elämä saa nyt jäädä taakse.

Lue lisää ”Äiti, kuka tuo mies on?”

Naiset vankilakierteessä

Kuuntelin Ylen toimittaja Mari Lukkarin nauhoittaman uutisjutun naispuolisista pyöröovivangeista. Mitä edes tarkoitetaan sanalla pyöröovivanki? Pyöröovella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, ettei vankilassakaan juuri pystytä ratkomaan niitä monisyisiä ongelmia, jonka vuoksi vankilaan päädytään uudelleen ja uudelleen, kuin pyöröoven kautta. Parhaillaan Suomen vankiloissa istuu alle 3000 vankia, joista puolet ovat pyöröovivankeja, ja näistä naisia on n. 100. Pyöröovinaiset ovat usein päihdeongelmaisia ja yhteiskunnasta syrjäytyneitä.

Lue lisää Naiset vankilakierteessä

Vankeus ja ADHD – mikä on niiden välinen yhteys?

Attention Deficit Hyperactivity Disorder, tunnetummin ADHD, on neurobiologinen oireyhtymä, joka tarkoittaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä. ADHD voi näkyä esimerkiksi vaikeuksina koulussa erityisesti lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeuksina, impulsiivisuutena, sekä päihdeongelmina. Monet näistä piirteistä voidaan liittää myös vankeusrangaistusta suorittavan elämänjanaan.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Vankeus ja ADHD – mikä on niiden välinen yhteys?

Pehmeä lasku vapauteen

YLE esitteli Melkein tavallista arkea – artikkelissaan 7.11.2020 elinkautista vankeutta suorittavan ”Mikon” arkea. Mikko suorittaa tuomiotaan sähköisellä valvonnalla toteutetussa vapauttamisyksikössä. Siellä hänen arkirutiininsa ovat tarkkaan määriteltyjä ja liikkumista valvotaan paikannuslaitteilla. Toisaalta kyseinen vankeusmuoto mahdollistaa Mikolle monia siviilistä tuttuja asioita, kuten opiskelun, harrastukset, jne. Mikko opiskeleekin itselleen hierojan ammattia sekä harrastaa aktiivisesti liikuntaa. Hän vastaa esimerkiksi ruoka- ja vaatehuollostaan itsenäisesti saaden siihen ruokarahaa ja toimintarahaa. Esimerkiksi vaatehankintoihin hän voi hakea toimeentulotukea ja myös sukulaiset sekä perheenjäsenet toimivat taloudellisesti hänen tukenaan.

Lue lisää Pehmeä lasku vapauteen

Työllistyminen vankeuden jälkeen

Työnteko on yleisesti hyvin arvostettua suomalaisessa yhteiskunnassa. Työtä tekevä ihminen on monen mielestä arvokas ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Työnteko on myös yksi tärkein tapa saada vankilasta vapautunut kiinni yhteiskuntaan ja vankilan ulkopuoliseen elämään, sekä arkeen. Se tuo taloudellista turvaa, ohjaa arkea ja elämää, sekä luo osallisuuden tunnetta. Vankilatuomion jälkeen työpaikan saaminen on kuitenkin usein haasteellista.

Kuva: Pexels
Lue lisää Työllistyminen vankeuden jälkeen

Vapauden varjopuoli

Kuva: Dimi Katsavaris Unsplash

Asunnottomuus on ongelma myös Suomessa. Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) sivuilta selviää, että vuoden 2019 lopulla asunnottomia oli 4600, joista yli puolet pääkaupunkiseudulla. Asunnottomien määrä on onneksi laskenut vuosikymmenien aikana, eikä pitkäaikaisasunnottomia ollut vuonna 2019 kuin alle 1 000, mikä on huomattava ero kymmenen vuoden takaiseen yli 3 000 pitkäaikaisasunnottomaan. Kehitys on siis ollut positiivista. Tilastoinnin ulkopuolelle tosin jäävät paperittomat siirtolaiset, jotka ovat palveluiden ulkopuolella.

Lue lisää Vapauden varjopuoli

Vapaudesta vastuuseen

Tässä tekstissä halusin käsitellä yhtä huolestuttavaa ilmiötä, joka koskee suurta osaa vapautuvista vangeista. Monet vapautuvat vangit palaavat vanhoihin tapoihinsa. Tämä ilmenee esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttönä tai rikollisen toiminnan jatkumisena.

Lue lisää Vapaudesta vastuuseen

Voiko apua saada tai antaa liikaa?

Vangeille ja etenkin pitkäaikaisen tuomion suorittaneille ihmisille, laaditaan jo tuomion aikana palvelusuunnitelma vapautumisen jälkeiseen elämään. Heille pyritään järjestämään vankeusaikana tarvitsemaansa koulutusta ja vapautumisen jälkeiseen aikaan on tarjolla runsaasi eri tukimuotoja. Kaikilla näillä palveluilla on yksi jalo päämäärä, pyrkiä integroimaan heidät osaksi yhteiskuntaamme.  (Rikosseuraamuslaitos 2019.) 

Lue lisää Voiko apua saada tai antaa liikaa?