Huumeidenkäyttö – uhriton rikos?

Kuva: pixabay

Tilastokeskuksen tammi-syyskuun 2020 tilastoista käy ilmi, että huumausainerikoksia on kirjattu tuolla aikavälillä 21,5% enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Suurin osa näistä rikoksista on käyttörikoksia, ja törkeiden huumausainerikosten määrä puolestaan laski 10,1%. Nykyään kuulee sanottavan, että huumeita on kenen tahansa helpompi hankkia kuin alaikäisten ostaa alkoholia, niitä voi vaikkapa tilata netin salaisilta alustoilta kotiovelle. Huumeidenkäytön rangaistavuutta pohdittaessa yleinen argumentti lienee, että kyseessä on niin sanotusti uhriton rikos. Huumeiden vaikutuksen alaisena tehdään kuitenkin monia muita rikoksia. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen on lisääntynyt, ja nuorten osuus huumausainerikosten tekijöinä kasvanut (YLE 6.11.2020). 

Lue lisää Huumeidenkäyttö – uhriton rikos?

Naiset vankilakierteessä

Kuuntelin Ylen toimittaja Mari Lukkarin nauhoittaman uutisjutun naispuolisista pyöröovivangeista. Mitä edes tarkoitetaan sanalla pyöröovivanki? Pyöröovella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, ettei vankilassakaan juuri pystytä ratkomaan niitä monisyisiä ongelmia, jonka vuoksi vankilaan päädytään uudelleen ja uudelleen, kuin pyöröoven kautta. Parhaillaan Suomen vankiloissa istuu alle 3000 vankia, joista puolet ovat pyöröovivankeja, ja näistä naisia on n. 100. Pyöröovinaiset ovat usein päihdeongelmaisia ja yhteiskunnasta syrjäytyneitä.

Lue lisää Naiset vankilakierteessä