Tervetuloa blogiimme!

Hei olemme neljä 2. vuoden sosionomiopiskelijaa Tikkurilan Laureasta. Tässä blogissa käsittelemme erityislapsen perhettä. Näkökulmana on autismikirjon lapsi ja hänen perheensä. Postauksissamme käsittelemme muun muassa kokemuksia autismikirjon parissa, perheen jaksamisen tukemista ja autisminkirjon lapsen mahdollisia tuntemuksia. Pyrimme tuomaan postauksiin myös tulevan ammattilaisen näkökulmaa ja nostamaan esiin työkaluja, joita erityislapsen perheen kanssa voi hyödyntää. Lisäksi käsittelemme autismikirjon nuoren itsenäistymistä ja tulevaisuuden näkymiä.

Lue lisää Tervetuloa blogiimme!

Itsenäistyminen

Itsenäistyminen, oman itsensä etsiminen, oman elämän rakentaminen, vanhempien luota pois muuttaminen. Nämä ovat isoja asioita jokaisen elämässä. Näin myös autismikirjon nuorten ja aikuisten elämässä. Veljelleni aina sanottiin, ettei hän kykene elämään itsenäisesti, ettei hän kykene asumaan yksin tai muodostamaan parisuhdetta. Ja silti hän asuu yksin ja opiskelee itsenäisesti, hän vain tarvitsi hieman enemmän tukea näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Autismikirjon diagnoosi ei ole automaattisesti este parisuhteelle, opiskelulle, itsenäiselle asumiselle tai työelämään siirtymiselle. Ratkaisevammassa roolissa henkilön itsenäistymiseen on kognitiivisella toimintakyvyllä, mahdollisuudella erilaisiin palveluihin ja tukitoimiin, sekä ympäristön asennoitumisella. Oikeanlainen tuki autismikirjon henkilöille on tärkeää itsenäistymisen suhteen.

Lue lisää Itsenäistyminen

Julkisuuden kuvaama autismikirjo

Elokuvissa, televisiosarjoissa sekä muun muassa viihdekirjallisuudessa on lisääntynyt autismikirjoon kuuluvien henkilöiden ja hahmojen esiintyminen. Autismikirjon esiintyminen populaarikulttuurissa on tehokas keino autismitietoisuuden lisäämiseksi, jos se antaa monipuolisen mielikuvan autismikirjon ihmisistä. Voidaan todeta, että tällä hetkellä populaarikulttuurissa autismikirjon henkilöistä annetaan usein yksipuolinen sekä leimaava kuva, mikä lisää stereotypiaa autismikirjon ympärillä. 

Lue lisää Julkisuuden kuvaama autismikirjo

Lapsi ja nuori diagnoosin takana

Ihmisillä voi olla hyvin erilaisia sairauksia ja diagnooseja. Kuitenkin tietyillä diagnooseilla on suurempi stigma ja laajempi vaikutus elämään. Harvemmin puhutaan kenestäkään verenpaine- ja sydäntautien kirjoon kuuluvana henkilönä vaan esimerkiksi ihan vaan naapurin Pekkana. Kuitenkin autismikirjo on hyvin usein henkilön yhteydessä käytetty termi. Toisaalta autismikirjoja on eri vaikeustasoisia ja se saattaa vaikuttaa hyvinkin laajasti sitä sairastavan elämään ja tuen tarpeeseen. Siitä huolimatta lapsi, nuori tai aikuinen, jolla on autismikirjon häiriön diagnoosi, on yhtälailla oikeutettu tulemaan kohdatuksi yksilönä. Hän voi olla Nelli, joka on täynnä elämäniloa, tietää hurjan paljon maantiedosta, tykkää käydä ulkoilemassa ja piirtää kauniita muotokuvia. Tai hän voi olla Ville, joka tykkää kuunnella rapmusiikkia, kertoo hauskoja vitsejä, käy osa-aikatöissä ja omistaa kissan.  

Lue lisää Lapsi ja nuori diagnoosin takana

Erityinen aistimaailma

Moni meistä on varmasti lapsuudessaan kömpinyt sisaruksensa sänkyyn, hakien turvaa tai esimerkiksi herätellessään sisarusta leikkimään. Minä tein myös lapsuudessa niin, mutta opin nopeasti jättämään tämän tavan pois. Se mikä itselleni oli ollut hauska leikki, säikäyttää veljeni hyppäämällä lakanoiden alta hänen tullessaan huoneeseensa, oli veljelleni painajainen. Sillä nyt hänen vaatteensa tai lakanansa haisivat minulta, vieraalta. Ja täten kaikki lakanat oli välittömästi vaihdettava ja pestävä, sekä hänen peseydyttävä 3 kertaa saadakseen hajun pois. Ihmettelin aina, miksi veljeni vihasi hajuani niin paljon, haisinko niin pahalta? Kunnes ymmärsin, ettei veljeni vihannut hajuani, hän ei vain aistiyliherkkyydeltään kestänyt muiden hajuja, ainoastaan omaansa.

Lue lisää Erityinen aistimaailma

Diagnoosien viidakko

Autismikirjon häiriöt ovat jo varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja ilmenee eri vaikeusasteisina. Autisminkirjon häiriö on yleisempi pojilla kuin tytöillä ja sitä esiintyy noin 1 % väestöstä. Autisminkirjon häiriön aikainen tunnistaminen on tärkeää ja yleensä autismikirjon diagnoosi saadaankin lapsuus- tai nuoruusiässä. (Terveyskirjasto, 2020.)

Lue lisää Diagnoosien viidakko

Koulunkäyntiin oikeutettu

Elokuun alussa Suomessa astui voimaan oppivelvollisuuden laajentaminen, jota lähdettiin toteuttamaan ikäluokka kerrallaan. Laajennettu oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen sekä oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle perusopetuksen oppimäärän lisäksi. Laajennuksen tavoitteena on muun muassa lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä vähentää erilaisia oppimiseroja sen kautta, että jokainen nuori tulisi suorittamaan toisen asteen koulutuksen.

Lue lisää Koulunkäyntiin oikeutettu

Autismilapsen yksinäisyys

Autismikirjon häiriön omaavan henkilön on usein vaikeaa ymmärtää miltä muista tuntuu, mitä he ajattelevat ja miksi he toimivat jollakin tavalla. Myös muiden, erityisesti lasten on varmasti vaikeaa ymmärtää autistista lasta. Lapsella, jolla on autismikirjon häiriö on kuitenkin tarve sosiaalisiin suhteisiin ja leikkikavereihin niin kuin muillakin lapsilla. Miltä autismilapsesta tuntuu ja miten häntä voisi auttaa sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa?

Lue lisää Autismilapsen yksinäisyys

Jaksamisen äärirajoilla

Jokaisella perheellä on varmasti omat ongelmansa ja erilaisia haasteita. Kaiken ruusuisen ja sydäntä lämmittävän lisäksi tulee varmasti hetkiä, jolloin etenkin vanhemmat painivat oman jaksamisensa kanssa. Uskon, että oman ajan ottaminen ja rentoutuminen hankaloituu etenkin silloin, kun perheessä on erityislapsi. Lisäksi oman lapsensa erityisyyden huomaaminen ja siihen diagnoosin saaminen on varmasti jokaiselle hankala paikka. Tilanne voi myös olla joskus se, että erityislapsen perheen tuen tarve ei näyttäydy ulospäin viranomaistahoille niin selvästi kuin sille oikeasti tarvetta olisi. 

Lue lisää Jaksamisen äärirajoilla

Sisaruus ja autismikirjo

”Senkin vammanen, miks et voi ikinä käyttäytyä normaalisti?”. Jos minut tunsi lapsena, saattoi tämän lauseen kuulla suustani liiankin usein. Tämä lause oli täynnä tietämättömän lapsen ymmärtämättömyyttä ja ahdistusta ja se oli kohdistettu autismikirjon piirteitä omaavalle veljelleni. Vaati useita vuosia ja oma-aloitteista tiedonhakua autismikirjosta, ennen kuin ymmärsin veljeni ainutlaatuisten piirteiden olevan osa häntä ja minun olevan se kenen täytyy muuttua, ei hänen.

Lue lisää Sisaruus ja autismikirjo

Mikä autismikirjo?

Autismikirjoa esiintyy kaikkialla maailmassa, noin 1-1,2 % väestöstä. Suomessa autismikirjon ihmisiä arvioidaan olevan ainakin 55 000. Autismikirjon diagnooseihin kuuluvat autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja epätyypillinen autismi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille sitä, mitä autismikirjo on ja minkälaisia erityispiirteitä autismikirjon ihmisillä on.

Lue lisää Mikä autismikirjo?