Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia

Stressi on normaali osa ihmisen elämää, ja sen ajoittainen kokeminen on ihmisen biologian ja elämän kannalta perusteellista. Stressin aiheuttamalla ylivireystilalla, joka mm. aktivoi sympaattista hermostoa, nostaa kortisoli- ja adrenaliinitasoja, tihentää sydämensykettä sekä usein pistää taistele-tai-pakene –tilaan, on tärkeä tehtävä ja se pitää meidät valppaina tärkeissä tai vaarallisissa tilanteissa (Britannica 2021). Joskus kyky siirtyä nopeasti tähän tilaan on jopa elintärkeää, jos ihmisen kokema vaara on henkeä uhkaava. Pitkittynyt tai krooninen stressitila, joka on hyvin laaja ilmiö, on merkitykseltään kuitenkin ihan eri. Nyky-yhteiskunnassamme tämä yleinen pitkittynyt tai krooninen stressi, joka siis usein vastaa selviytymistilaa, johtuu osittain puutteellisista palautumismahdollisuuksista ja -kyvyistä, joka on terveen stressin rajoille älyttömän tärkeää. Suuri syy tälle on jotkut modernin elämän osa-alueet, kuten elämän monipuolisuudesta johtuva kiire ja hektisyys, sumeampi raja työskentelyn ja vapaa-ajan välillä sekä mahdollisuus olla yhteydessä kaikkeen ja kaikkiin jatkuvasti (Evans 2014). 

Pixabay
Lue lisää Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia

Nuoret kokevat paineita ammatinvalinnan edessä – Ohjaamosta apua ja tukea

1960-luvun nuoret olivat nykynuorten lailla isojen kysymysten edessä pohtiessaan tulevaisuuttaan oppivelvollisuuden jälkeen. Tämän päivän nuorilla on kuitenkin käytössään paljon moninaisempia mahdollisuuksia saada tukea tähän merkittävään taitoskohtaan, kuin 60-luvun nuorilla. Käsittelemme tämän viikkoisessa postauksessamme jatkona edelliseen aiheeseemme sitä, kuinka nuoret kokevat ammatinvalinnan ja nostamme tietoisuuteen nuorille palveluita tarjoavan Ohjaamon, josta löytyy apua myös ammatinvalintatilanteessa askarruttaviin kysymyksiin.

Lue lisää Nuoret kokevat paineita ammatinvalinnan edessä – Ohjaamosta apua ja tukea

Pysähdytään huomioimaan

Kuva: Jysky, kotiarkisto

Lepo syntyy siitä, että saa olla. Siitä, ettei ainoakaan minuutti sojota mihinkään suuntaan. Marssini on loppunut, ja minuutit vetäytyvät luoliinsa nuolemaan haavojaan. Lepoa on se, että makaan paikallani ja annan auringon lohduttaa. Katson merelle ja totean, että tässä on nyt hyvä olla. Katson merelle ja näen, että tuollainen se on ollut tuhansia vuosia ja tuollainen se tulee olemaan tuhansia vuosia. Se lohduttaa ja pysäyttää, tekee oikealla tavalla hitaaksi.” – Tommy Hellsten 

Hellstenin sanat saivat minut miettimään pysähtymisen merkitystä. Se on opettelemisen arvoinen taito tässä hektisessä maailmassa arjen kiireiden keskellä. Itselleni opiskeluiden mukanaan tuoma paine aiheuttaa ajoittain stressiä ja ahdistuneisuuttakin.

Lue lisää Pysähdytään huomioimaan

Stressaava ajankäyttö

Stressi kuuluu jokaisen ihmisen elämään ajoittain. Se voi kannustaa ihmistä pyrkimään parhaimpaansa, auttaa keskittymään ja lisätä tarkkaavaisuutta sekä suorituskykyä. Vaikka stressi voi siis toimia hyvinkin positiivisena voimavarana, siitä puhutaan yleensä kuitenkin lähinnä negatiivisessa mielessä. Pieni paine auttaa ihmistä suoriutumaan paremmin, mutta liiallinen paine aiheuttaa ongelmia elimistön palautumisessa ja voi johtaa uupumukseen. Jokaisen olisikin hyvä oppia tunnistamaan itsestään merkkejä, joita oma keho ja mieli antaa siitä, että positiivinen stressi on vaarassa muuttua negatiiviseksi, liiallista kuormitusta aiheuttavaksi stressiksi.

Lue lisää Stressaava ajankäyttö

Mitä stressi tekee minulle?

Monen on vaikea ymmärtää, mitä stressi voi aiheuttaa toiselle, varsinkin jos siitä ei itse kärsi. “Ota iisisti” ja “älä stressaa” ovat lauseita, joilla kaverit pyrkivät tsemppaamaan stressin hetkellä, mutta tosiasia on, että nuo sanat itsessään ovat mitättömiä, jos stressaava henkilö ei osaa rauhoittua tai ottaa aikaa itselleen.

Lue lisää Mitä stressi tekee minulle?