Kiitos matkaseurasta tuntemattomaan ja turvalliseen!
Kiitos matkaseurasta tuntemattomaan ja turvalliseen! Read More »
Rasismi voi näkyä yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa tietoisina sanoina tai tekoina. Se voi myös olla tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvaa käytöstä. Ihmisten välisten suhteiden lisäksi rasismi elää yhteiskuntamme rakenteissa. Rasismi näkyy niin työelämän ja koulutuksen rakenteissa sekä erilaisissa palveluissa. Rasismia voi olla vaikea nähdä, jos sitä ei omassa elämässään kohtaa. Se ei silti tarkoita,
Suomessako rasismia? Read More »
Yhdessä aiemmista kirjoituksista kävimme läpi pakolaisäitien kotoutumisen haasteita yhteiskunnassamme. Syrjäytymisuhka kouluttamattomalla ja työttömällä naisella voi olla Suomessa todella suuri. Kuinka voimme ennaltaehkäistä sen, että kukaan pakolaisista ei jää meidän yhteiskuntamme ulkopuolelle pysyvästi? Kirjoitus voi olla hiukan kantaa ottava, mutta tarjoaa lukijalle kuitenkin erilaisia pohdintavaihtoehtoja aiheesta.
Kielten opiskelu pakolaisilla Read More »
Kun tarkastellaan pakolaisten kotiutumista ja yhteiskuntaan asettumista, voimme huomata, kuinka yksi ryhmä jää selkeästi muita enemmän syrjäytymisvaaraan. Pakolaisperheiden äideillä tai pakolaisnaisilla on vaikeampaa päästä osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöjä, sillä naiset ovat usein huonommin koulutettuja ja työllistettyjä omassa kotimaassaan. Kuinka voimme ehkäistä sen, etteivät pakolaisnaiset jää yksin uudella paikkakunnalla ja uudessa yhteisössä?
Pakolaisäitien kotoutuminen Read More »
Maahanmuuttajalapsella on käytännössä kaksi maailmaa. Kotona puhutaan tiettyä kieltä, syödään tiettyä ruokaa ja käyttäydytään tietyllä tavalla. Mutta sitten kun mennään päiväkotiin tai kouluun, siellä puhutaan taas toista kieltä, syödään toisenlaista ruokaa ja käyttäydytään mahdollisesti eri tavalla. Miten lapsi sitten sovittaa nämä kaksi maailmaa yhteen? Tässä avustaminen onkin varhaiskasvatus- ja opetustoimen yksi tärkeimpiä tehtäviä.
Lapsen kaksi maailmaa Read More »
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen vuosittain. Heitä saapuu erilaisista taustoista ja elämäntilanteista, mutta entä kun turvapaikanhakija lapsi tai nuori saapuukin Suomeen ilman huoltajaa. Mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu? Millaisia palveluita yhteiskunnallamme on tarjota?
Suomessa ilman huoltajaa Read More »
Maahanmuuttajien työllistyminen puhututtaa usein yhteiskunnallisessa keskustelussa. Viime vuonna Yle uutisoi miesten ja naisten välisistä eroista maahanmuuttajien työllistymisessä. Artikkelin mukaan ulkomailla syntyneistä työikäisistä naisista vain 55% työskenteli kun taas Suomessa syntyneistä naisista työskenteli yli 70 % vuonna 2018, mikä tarkoittaa yli 15 prosenttiyksikön eroa. Ero on merkittävä verrattuna miesten parin prosenttiyksikön vaihteluun. Toisaalta esimerkiksi Työ- ja
Maahanmuuttajien työllistymisen ongelmia Read More »
Suomeen saapuvilla pakolaisilla on oikeus saada palveluja, joilla turvataan heidän oleskelunsa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan. Minkälaisiin palveluihin pakolaisilla on oikeus meidän yhteiskunnassamme ja kuinka heidän palveluntarjontansa voi muuttua pakolaisprosessin edetessä? Tässä kirjoituksessa perehdytään erilaisiin palveluntarjoajiin sekä yksittäisiin palveluihin, jotka hyödyttävät pakolaisia uudessa kotimaassaan. Tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa, vaan kartoitetaan meidän yhteiskunnan palvelutarjontaa pakolaisten näkökulmasta.
Pakolaisperheet tuen piirissä Read More »
Elämä vastaanottokeskuksissa on hyvin erilaista verrattuna tavanomaiseen asumiseen. Pienet huoneet, jaetut keittiöt ja yleiset tilat sekä useat eritaustaiset asukkaat tekevät siitä omanlaisen elinympäristön, moninaisine haasteineen. Arjen rutiinien puuttuminen, sosiaalisten suhteiden vähäisyys sekä toiminnan puute ovat vain muutamia ongelmia, minkä kanssa turvapaikanhakijat joutuvat painimaan. Tässä tekstissä lähestyn aihetta perheen näkökulmasta, ottaen huomioon sekä lasten että vanhempien
Ennen pysyvää kotia – Vastaanottokeskus perheen näkökulmasta. Read More »