Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (2019, 261) mukaan kolmasosa Suomeen tulleista aikuisista turvapaikanhakijoista kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi. Nuorista ja alakouluikäisistä turvapaikanhakijoista alle viidesosa kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi. 0-6 –vuotiaiden joka kymmenes vanhempi kokee lapsensa terveyden keskitasoiseksi tai huonoksi.
Turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Read More »
Pako päihdehelvetistä -kirja kertoo tositarinan Jennasta. Sen on kirjoittanut toimittaja, johon Jenna on ottanut yhteyttä saadakseen äänensä kuuluviin. Kirjan alussa hän esittelee itsensä mm. seuraavalla tavalla: ”Hei, olen Jenna toipunut alkoholisti ja narkomaani. Yhteiskunnan mielestä nisti on aina nisti. Tänään en ota, enkä ole ottanut kuuteen vuoteen.” (Pennanen, 2021.)
Pako päihdehelvetistä, huostaanotetun lapsen raju selviytymistarina – kirjasuositus Read More »
Pieni lapsi on täydellisen riippuvainen hänestä huolta pitävistä aikuisista. Lapsi kuitenkin kehittyy koko ajan niin, että riippuvuus huolenpitäjistä asteittain vähenee. Joskus kuulee sanottavan, että vanhuksena ihminen tulee jälleen lapseksi, huolenpidon kohteeksi ja riippuvaiseksi hänestä huolta pitävistä läheisistä tai ammattilaisista. Meidän kaikkien tulisi kuitenkin muistaa, että vanhuus on oma kehitysvaiheensa ihmisen elämänkaaressa ja mahdollistaa vanhuksen toimijuus
Tullaanko vanhoina lapsiksi jälleen? Read More »
”Jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa.” (SPR 2021) Monet ihmisoikeusjärjestöt tarjoavat apua ja tukea maahanmuuttajille sekä turvapaikanhakijoille. Seuraavaksi esittelen muutaman järjestön, joka auttaa niin maahanmuuttajia kuin turvapaikanhakijoitakin. Lukuisat vapaaehtoistyöntekijät tukevat ja mahdollistavat näiden järjestöjen toimintaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. On tärkeää, ettei kukaan joutuisi olemaan yksin suurien muutoksien ja kriisien keskellä.
Järjestöt auttamassa Read More »
Perustuslakiin on kirjattu meille jokaiselle kuuluvat perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat mm. yhdenvertaisuus sekä oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen. Peruslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut ja palvelutaso, joka mahdollistaa kaikille edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Lakiin on kirjattu, millaisia palveluita yhteiskunnan tulee asiakkailleen järjestää, jotta perusoikeudet käyvät toteen. On olemassa yleislakeja ja erityislakeja. Yleislakeja
Yksi tärkeimmistä ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä on psyykkinen hyvinvointi. Tässä blogi postauksessa käsittelen maahanmuuttajien mielenterveyttä, mitkä asiat voivat vaikuttaa ja miten niitä voitaisiin ennalta ehkäistä. On selvää, että hoitamattomana mielenterveysongelmat voivat haitata sekä vaikeuttaa maahanmuuttajien kotouttamista.
Maahanmuutto voi olla kriisi, joka vaikuttaa mielenterveyteen Read More »
Sosiaalisen median tapahtumat vaikuttavat valtavasti nuorten elämään. Tutkimusten mukaan nuoret viettivät 15–20 tuntia viikossa somessa jo ennen korona-aikaa, jonka jälkeen somen käyttö on lisääntynyt entisestään. (Alanen & Haring 2021.)
Nuorten somen käyttö ja sen vaikutukset Read More »
Osatyökykyisestä täsmätyökykyiseksi Vanha sananlasku sanoo:” Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.” Vanhat sananlaskut eivät sittenkään taida aina toimia tässä päivässä? Nieminen avasi edellisessä blogikirjoituksessamme osatyökykyisyyttä. Jatkan aiheesta pureutumalla osatyökykyisyydestä käytettyjen termien maailmaan. Eri sosiaalialan kentillä toimiville on tuttua käsitteiden muuttuminen niiden saadessa negatiivisia leimoja. Kehitysvammatyön historia tuntee polun vajaamielinen termistä kehitysvammainen henkilö termiin.
Ei nimi miestä pahenna vai pahentako? Read More »
Murrosiässä unirytmi muuttuu hormonaalisista syistä. Nuoren on helpompi valvoa sekä pitkittää nukkumaanmenoaan ja sosiaalinen paine valvoa ruokkii unirytmin viivästymistä. Unirytmin viivästymistä ruokkii sosiaalinen paine valvoa myöhään ja tilanne pahenee usein viikonloppuisin, jolloin nuoren on mahdollista nukkua aamuisin pidempään kuin arkena. (Haapasalo-Pesu, Karukivi 2012) Vaikka nukkumaan meneminen myöhentyy, nuoren unentarve ei kuitenkaan vähene, vaan nuoren suositellaan
